Ajankohtaista

Pakolaiskriisi: Ratkaise tämä haaste itse!

Julkaistu 31.8.2015

Systeemiajattelu edistää kansalaisdemokratiaa koska kansan ja eri elinten taito ymmärtää systeemeitä sitä kautta kasvaa. Euroopan vuonna 2015 pahentunut pakolaisten tulva Etelä-Euroopan kautta koko maanosaan on yksi aihe, mitä jokainen kansalainen itse voi yrittää ratkoa.

Alla ratkaisua inspiroimaan kuva, missä pakolaiset lähtevät kriisimaista, kulkevat Euroopan läpi ja löytävät vastaanottomaan; jos löytävät. Kielteisessä tapauksessa vaellus jatkuu päinvastaiseen suuntaan ja aiheuttaa vielä enemmän kaaosta.

Kuvan mallit antavat tietoa seuraavalle analyysin tasolle, mitä kautta prosessi jatkuu...

Kuvan mallit antavat tietoa seuraavalle analyysin tasolle, mitä kautta prosessi jatkuu…

Tämä kuva on tarkoitettu inspiroimaan selvittelijän aivoja, että hän osaisi ottaa huomioon eri näkökulmia vaiheistettuna kunkin maan alkutilanteesta sen odotuksiin, ja myöhemmin laskettuun hyötyfunktioon.


Yhteiskuntasopimus analyyttisesti

Julkaistu 20.8.2015

Kesän ajan Suomen hallitus on pyrkinyt saamaan aikaan sopimusta, millä työntekijäjärjestöt ja työnantajajärjestöt leikkaisivat kulujaan tai muilla keinoilla saisivat aikaan viiden prosentin tuottavuusloikan.

Yhtään kunnon kaaviota ei ole tästä problematiikasta piirretty, joten laadin kaavion, millä pääsee lähestymään aihetta analyyttisesti yhä tarkemmalle tasolle.

Suomi kriisissä!

Suomi kriisissä!

Kuvan runko tulee esille kirjassa Systeemiajattelun tekniikka. Samaa fraktaalista rakennetta voi soveltaa minne tahansa ekosysteemeitä kehitettäessä.
Kuvan tarkoituksena on ilmentää tavoitteiden toteutumista (strategia tai visio) ylhäältä alas (1–>8), suoritteiden muodostumista (3–>7), teorian siirtymistä käytäntöön (2–>6) ja ennen kaikkea elintärkeää uudistumisprosessia ideoista ja innovaatioista muodostuviksi hankkeiksi ja organisaatioiksi (4–>5).

Kuvan alle voi ohjelmoida mallin (Excel tai ohjelmointikielet tai simulaattorit), joka todellisuudessa laskee määrää, laatua ja onnistumista. Jokaiseen sektoriin on tarkoituksena lisätä ne systeemit, jotka juuri siinä ovat tärkeimmät, joten niiden osamallit tulevat mukaan suoritukseen.

Kuvan miettimistä vaikkapa fasilitaattori- ja ryhmätyötarkoituksessa kutsutaan symboliseksi suorittamiseksi. Jokaisen symbolin ja kuvan alla voi olla joukko malleja, kuten työnantajan neuvotteluvara, mikä tiedetään, mutta ei ole tarpeen sitä ottaa keskusteluun mukaan. Niinpä tällainen malli voi olla juuri niin kevyt kuin on tarpeellista (feather weight).

Miksi tällaisia systeemisiä malleja tarvitaan?

Sopimusta luotaessa oletettiin, että tiettyjä lineaarisia toimenpiteitä tekemällä saadaan 5%:n parannus kilpailukykyyn, ja Suomen tilanne sillä korjaantuisi muitten EU:n maitten tasolle. Sellaista unta ei kannata nähdä. Ei ole sellaista säätöruuvia, josta vääntämällä yhteiskunnan tuottavuus parantuisi.

Maailma ei ole lineaarinen

Maailma ei ole lineaarinen

Kuvassa yksinkertaisinta systeemiä kuvaa suora kausaaliyhteys, missä tuollainen tuottavuusparannus olisi helposti ennustettavissa. Monimutkaisten suhteitten takia jokainen valtiokeskeinen toimepide pilkkoutuu ympäri ekosysteemeitään erilaisiksi vaikutuksiksi, mistä toiset ovat kielteisiä, vain jotkut myönteisiä. Kun erilaisia systeemeitä (työnantajia, työntekijöitä, liittoja ja bisneskuvioita) on kymmeniä, jopa tuhansia erikoistapauksia, ei lopputuloksen toimivuudesta ole tietoa kausaalitasollakaan. Keskusjohtoisen toimenpiteen vaikutusta hämmentää vielä dynaamisuus ja ennustamattomuus. Kaaos on tilanne, missä nykytilaa ei voida päätellä edellisestä eikä seuraavaa tilannetta voi päätellä nykytilanteesta.

Leikkauspolitiikasta on yhä useammin sanottu, että se ei toimi. Tutkimuksen lakkauttaminen maasta epäilemättä parantaa tulosta tietyksi aikaa, mutta ajanoloon se johtaa kilpailukyvyn rapautumiseen ja talouden romahdukseen. Nokia lakkautti Suomesta IT-tutkimuksen 2000-luvulla, ja nyt näemme, mitä sivuvaikutuksia se sai aikaan.

Koska tilanteita on niin paljon, ainoa keino kehittää Suomea on analysoida sen osa-alueita nykyistä tarkemmin. Erilaiset yritykset, toimialat ja innovaatiot on otettava huomioon. Panokset on laitettava uuden toimeliaisuuden edistämiseen, sillä muutoin ei synny uusia lupaavia työpaikkoja.

Koordinointi kunniaan

Viron IT nousi keskitetyllä ponnistuksella reilussa vuodessa pohjamudista maailman kärkeen. Suomi lienee addiktoitunut nykyjärjestelmiinsä, joten se ei ole mahdollista niin helposti. Silti Suomella on oltava kehitys- ja investointiohjelma jokaiselle alalle koulutusohjelmiensa lisäksi. Palatkaamme kuvaan ”Suomi kriisissä”. Valtio toimii hyvin, jos se kykenee muodostamaan toimivan ketjun 1-8 niin, että sen ulkopuolelle jää mahdollisimman vähän resursseja ja ihmisiä. Tämä on aivan tyypillinen optimointitehtävä, millaisia harjoitellaan yliopistoissa matematiikan tunneilla. Kapeikkoajattelu (Theory of Constraints, TOC) on teoria, minkä avulla sovitetaan ketjun palasten tuottavuus ja laatu kohdilleen.

Ei muuta kuin hihat heilumaan, ja Suomi nousuun!