Ajankohtaista

Hyvää uutta vuotta | Happy New Year 2016

Julkaistu 31.12.2015

Synergy by Systems Thinking

Synergy by Systems Thinking

 

Erkki, for Good Reason


Suojattu: Visual CV: Systemic View

Julkaistu 30.12.2015

Tämä sisältö on suojattu salasanalla. Syötä salasanasi näyttääksesi sisällön:


Visuaalinen elämänura

Julkaistu 30.12.2015

Hahmottelin CV:stäni lähtien kuvan omasta kokemustaustastani, projekteista. Niistä muodostuuu systeeminen näkemys , mikä sinänsä kertoo onnistuneista oppimisprosesseista. Kuvasta (PDF-tiedosto) erottuu 6 tuttua päävaihetta ja niistä muodostuu 16 käsite-/teknologia-avaruutta, jotka ovat yllättävän selkeä koherentti kokonaisuus, kun ottaa huomioon sen, että jokainen myyty ja ostettu hanke on kuitenkin ollut itsenäinen juttunsa.

Geneerinen kehitysmetodi

Kehitysmetodi on ollut joustava (agile), ja sen ansiosta uusia malleja, ja ratkaisuja on voinut nopeasti hakea edellisistä vaiheista.

Opiskeluvaiheen (1) jälkeen päävaiheena kuvassa erottuu tuttu: Input –> Process –> Output, missä keskellä tapahtuu evaluaatiota ja transformaatiota ja noustaessa valmistelusta organisoitumiseen syntyy konvergenssia tai emergenssiä. Lisäksi siitä löytyy jatkuvan parantamisen medodi ja/tai Demingin kierros.

Kuvaa luetaan näin:

  • Valitsemalla sopivan kombinaation joukosta A, B ja C pääsee asiaan ja projektiinsa.
  • Hanke on jokin vaihtoehto tapauksista F,G ja H.
  • Ensiksi tulee perehtyä mitä ovat D ja E.
  • Sitten pääseekin organisoitumaan ja organisoimaan (johtamaan) tavoilla I, J ja K (Gharajedaghin jaottelu).
  • Tuloksia ja tuotteita saadaan tavoilla L ja M.
  • Ennen tuloksia on tehtävä se varsinainen toteutus eli N tai O tai P tai yleisimmin yhdistelmä niistä.
  • Jos hanke meni hyvin, voi opiskella vielä paremmaksi taitajaksi, mutta jos se ei (vielä) onnistunut, tulee edellisistä vaiheista löytää lisää sisältöä.

Oppia kertyy jokaisessa vaiheessa pääteltynä deduktiivisesti, induktiivisesti tai abduktion kautta. Aiempi tieto vahvistuu tai osittain kumoutuu. Sen pohjalta voi sitten jatkaa…

Kun kysymyksessä on IT-spesifinen työ, jokainen vaihe on viety riittävän tarkalle tasolle formalismeihin ja jopa koodiin asti, mikä vaatii projektin aikana erityisen paljon suunnittelua ja päätöstyötä ja viimeistelytaitoa verrattuna ammatteihin, missä perinteinen managerointi riittää.

16 skeemaa

Vasemmassa alanurkassa on visio: kehityskäyrä kohti systeemiajattelun visiota.

Esimerkki oman uransa systeemiajattelusta

Henkilö, joka toimii akateemisella alalla tai tekee käsitteellistä työtä, voi erottaa työskentelymetodistaan melkoisella varmuudella kuvan piirteitä ja piirtää niistä mallin. Jos hän piirtää mallin siitä kun aloitti työskentelyn ja viiden vuoden välein, hän saa osaamispotentiaalistaan kuvauksen. Vielä tärkeämpää olisi miettiä metodiaan kun vaihtaa alaa, sillä työviihtyminen ja onnistuminen on paljolti kiinni millainen systeemi itse onnistuu olemaan, ja millainen systeemi on työpaikka ja mahdollinen maksava asiakas.

Työ on hieno kohde soveltaa systeemiajattelua ja oppia samalla itseään.

 

 


Kaikki maailman viisaus käyttöön

Julkaistu 28.12.2015

Koululaitos ei ilmeisesti voi hyvin, ja sama koskee yksityisen sektorin, hallituksen ja yliopistolaitoksen välejä. Arvostetut tutkijat ovat väittäneet, että Suomessa ei ole sivistyneistöä, joka tietotaidollaan voisi ohjata valtiota parempaan suuntaan, ja siksi täällä kompuroidaan yhä uudestaan samantyyppisissä ongelmissa. Tästä tulee helposti mieleen, että voitaisiinko hyviä ratkaisuja miettiä kansainvälisesti todella laadukkaassa porukassa niin, että eri valtiot saisivat sieltä käyttöönsä ongelma-aihioita mahdollisine ratkaisuineen.

Systeeminen suunnittelu voittaa mennen tullen jatkuvan oppimattomuuden

Jos maailmassa on yli 200 valtiota, niissä yhteensä miljoona keskisuurta tai hyvin suurta organisaatiota miettimässä samanlaisia PESTLE-ongelmia (politiikka, talous jne), eikö saataisi valtaisa määrä hyötyä sillä, että tiivis ja monipuolinen porukka alansa parhaimmistoa kävisi ongelmatyypit läpi ja julkistaisi vaihtoehtoiset skenaariot eri maissa poliitikoille ja julkisen sektorin päättäjille, jotka yleensä ovat korkeintaan keskinkertaisesti koulutettuja ja luovuutensa varsin rajallinen, koska joutuvat työskentelemään hektisissä oloissa arjen paineissa, missä kekseliäisyys helposti häviää?

Käsittämätön määrä päällekkäistä työtä tehdään pelkästään Suomen 200 kunnassa toistella viikosta toiseen samoja asioita eri lautakunnissa, valtuustoissa ja hallituksissa valmisteluelimistä puhumattakaan.

Teknologian siirrolle ja ratkaisujen konsultoinnille huikeat mahdollisuudet

Esimerkkinä maailmanlaajuisesta ongelmanratkaisusta ja kartoituksesta löytyy mm World Economy Forumin toiminta, joka tuottaa ennusteita ja rajatussa mielessä myös ratkaisumalleja vapaasti käytettäväksi. Esimerkiksi Suomen talouden analyysi vuodelle 2015 löytyy täältä. Suomelle luvataan muun muassa seuraavaa:

Finland continues to slide down the rankings and is now 8th. Historically characterized by relatively low diversification of economic sectors and export destinations, the Finnish economy has suffered successive shocks to its main industries (information technology and paper) and one of its largest export markets (the Russia).

Ymmärrettävä selostus. Melko korkealla on vielä Suomen kilpailukyky (8.), mutta voimakasta laskua on odotettavissa.

Esimerkkinä ratkaisumalleista tässä tekniikkapaketti, kuinka välttää nuorisotyöttömyys.

Connect Talent to Markets

Ehdotuksia:

  • 2020 Legacy of Good Plan, submitted by Dell Inc.
  • Increasing Employability through Industry Internships, submitted by Microsoft
  • Foster Entrepreneurship
  • Creative Entrepreneurship Development, submitted by Microsoft
  • Develop Employment Skills
  • Born to Be, Submitted by Deutsche Bank

Jokaisella esityksellä on tietty formaatti:

  • Objective: To break the cycles that lead to youth unemployment through early intervention, working in partnership with groups ranging from grassroots organizations to thought leaders.
  • Overview and Main Activities
  • Success Factors and Challenges
  • Recommendations for Others
  • Replicability and Scalability
  • About the Organization
  • For Further Engagement

Tämä kuulostaa osin itsestäänselvyydeltä, mutta yhtä itsestään selvää on se, että aihe Connect Talent to Markets on Suomessa huonosti hoidettu nuorisotasolla ja akateemisissa ammateissa, koska niin paljon Suomessa on työttömyyttä näissä ryhmissä. Jos näitä asioita mietittäisiin kansainvälisesti yhdessä tarkoituksena muodostaa kansainväliset markkinat (edistäisi liikkuvuutta ja EU:n tarkoituksia), tulosta alkaisi syntymään. Sitä paitsi rahoitus on helposti ohjattavissa kansainvälisiin ryhmiin kun huomataan, että pelkkä kotimainen puuhastelu ei tuota tuloksia ja että poliitikkojen keinot ja halut toimia ovat varsin rajallisia.

World Economy Forum ja edellinen shabloona eivät välttämättä ole paras keino, mutta hyvä avaus sentään ja mahdollisuus harjoitella yhteistyötä. GoodReason – tekniikka sopisi erinomaisesti tällaisten kansainvälisten hankkeiden formalismiksi ja julkaisukeinoksi.

Nykyinen WEF:n ratkaisupatteri työttömyyteen ja työllistämiseen löytyy täältä. Se voisi olla hyvinkin laaja ja akateemista tasoa, jos maat yhdessä löytävät ideaa ryhtyä proaktiivisiksi maailmanparantajiksi. Hyviä aiheita olisivat terrorismin torjunta, pakolaisongelma, ilmastomuutoksen torjunta eri keinoin jne.

Miten voitaisiin yhdistää monialaisia toiveita ja ratkaisuja toisiinsa?

Varsin usein hyvät hankkeet kaatuvat yksipuoliseen osaamiseen, joka on tuottanut kapea-alaisia ratkaisuja, joita kukaan ei suostu käyttämään. Eräs periaatteellinen ratkaisu näkökulmien yhdistämiseen on Otto Scharmerin U-teoria.

Kuva alla on hyvin monipuolinen.

U - teoria (Otto Scharmer)

Se yhdistää päätöksenteon ja oppimisen ja muuttamisen siinä välissä. Oppimisen suhteen siinä tulee esille kolme sisäkkäistä oppimisen silmukkaa, sekä tilanne, missä ei varsinaisesti opita: zero learning tulee esille eduskunnan keskusteluissa kun jatkuvasti pohditaan samaa asiaa uudelleen.

Monipuolisin oppiminen liittyy itseorganisoitumiseen, mikä on vielä korkeampi arvo kuin strategia (kuvassa).Strategia, taktiikka ja operatiivinen toiminta liittyvät kehitettävään organisaatioon, sen johtamismalleihin. Siten tulee yhteys systeemiajatteluun.

Kuvan logiikkaa selostetaan lisää monissa kirjoituksissa, joita U-teoriasta on julkaistu. Niihin liittyy yleensä ongelma-alueen sulattaminen (unfreeze) sekä jäädyttäminen muutoksien jälkeen (refreeze). Tyylikästä kuva-aineistoa U-teoriasta löytyy mm täältä.

Miten ”kaikki maailman viisaus” saataisiin kuvattua ja paketoitua?

Ohjelmistoalalla on erinomaisia tekniikoita kuvata malleja ja kieliä ja ratkaisuja. Valitettavasti työkalut siellä ovat melko vaativia otettavaksi käyttöön siellä missä matematiikan, logiikan ja ohjelmoinnin taidot eivät ole kovin hyvät.

Ratkaisujen kehittäjien (esimerkiksi 100 maasta jokaisesta 100 ihmistä olisi 10.000 tutkijaa) tulisi osata mallintamistekniikat niin, että ryhmätyöskentely onnistuu. Systeemiset kaaviot olisivat työryhmissä keskeinen viestinnän kieli. Malleja voisi luoda Office-työkaluillekin alkuvaiheissa, joiden kautta siirtyä monipuolisempiin työtapoihin. Generics – piirteet ovat ohjelmointikielissä tapa kuvata yleisiä piirteitä, jotka eri tilanteissa saattavat kovastikin vaihdella. Yksi hyvä suunnittelumenetelmä, jolla kuvata vaikkapa nuorisotyöttömyyden poistamisen ratkaisuja, on Tom Gilbin Z-kieli, joka on esitetty kirjassa Computitive Engineering. Sillä voi esittää käsitteellisessä insinöörimäisessä muodossa lähes mitä tahansa seikkoja kielenä, joka on mahdollista koko tutkijaryhmän oppia.

Laatu Gilbin mukaanTom arvioi aikanaan väitöskirjani ja opin siinä yhteydessä arvostamaan hänen insinöörimäistä ajatteluaan ja tuota kuvauskieltä. Hänen tapansa määritellä vaikkapa Maintainability on äärimmäisen selkeä ja hyvinkin tarkka, jos näin halutaan. Kuvassa numerot kertovat ongelman käsittelyn järjestyksen IT-alan vikatapauksissa niin, että ongelma kuormittaa asiakkaisen käyttökokemusta mahdollisimman vähän. Tätä ylläpidon määritelmää voi käyttää räätälöitynä lähes mihin tahansa.

Nyt kun Eurooppaan on saapunut vuodessa yli miljoona pakolaista ja liikkeillä heitä on kokonaista 60 miljoonaa hädänalaista ihmistä, tarvitaan ehdottomasti hyviä määritelmiä ihmisistä, valtioista, organisaatioista ja uskonnoista ja yhteisöistä, jotta saataisiin aikaan hyvin toimivia, pysyviä tilanteita.

Poliitikoilla ei ole siihen kykyä. Jos valtuutamme maailman parhaat asiantuntijat eri tutkimuskeskuksista miettimään periaatemalleja epä-poliittisesti, ollaan varmimmin sillä tiellä, joka johtaa kohtuullisiin ratkaisuihin, silloin kun niitä yleensä on olemassa.

Digitalisaation myötä ihmiskunta voisi alkaa (WEF.n tapaan) yhteistyön, jolla globaaleja haasteita ratkottaisiin kansainvälisesti ja epäpoliittisesti kunkin alan parhaitten osaajien toimesta, tarkoituksena poistaa pysyvästi inhottavimmat ongelmat, joille löytyy hyväksyttävä ratkaisu.

Yhteistyö toisi onnistuessaan satojen miljardien eurojen säästöjä vuodessa.

 


Suomen hallitusohjelma – Kyberneettinen linjaus tuleville vuosille

Julkaistu 21.12.2015

Suomen tila mitattuna sosiaaliselta ja taloudelliselta ja inhimilliseltä kannalta ei ole parantunut nykyhallituksen toimien ansiosta. Kääntyykö laiva hitaasti, vai onko sen ruorin ja peräsimen välissä muuta kankeutta, mikä estää suunnan ottamisen koilliseen (visuaalista symboliikkaa)?

Hallitusohjelmaa voi arvioida kybernetiikan eli systeemin näkökulmasta niin, että selviää ongelmapaikat ja mahdollisuudet vaikuttaa niihin. Kuvio alla kuvaa Suomea intentionaalisena toimijana. Kybernetiikkaan kuuluu tapa arvioida kykyjä ja ominaisuuksia, joista syntyy uusia ominaisuuksia (emergenssiä). Tekoälyyn liittyy pohdinta kuinka ihmisen ja koneen äly muodostuu ja kuinka ne saavat yhdistettynä tai erikseen aikaan älykkäitä järjestelmiä.

Ideoita ja korjausesityksiä Suomen hallitukselle

Alla kaavio, jonka mukaan Suomen hallitus voi jakaa tehtävänsä ja toimintonsa kaikkien tärkeimpiin sektoreihin, joiden avulla johtaa maata vaalikauden.

Prosessi alkoi hallitusohjelman myötä (1), mutta se liittyy Suomen edeltävään hallitukseen ja historiaan kautta aikojen. Lopputulemana kohdassa 8 muutaman vuoden päästä näemme kuinka onnistuttiin.

On syytä arvioida tätä ketjua 1–8 kriittisestikin, tuomalla esille uusia rakentavia ajatuksia, koska niin monet synkät pilvet roikkuvat maan yllä.

Kuinka intentionaalinen olet Suomi?

Kuva: Kuinka intentionaalinen olet Suomi?

1.Arvot, asenteet: missio ja visio

Yritys lähtee liikkeelle missiosta ja visiosta, ja näin on Suomen hallituskin tehnyt. Hyvä näin.

Yrityksestä poiketen Suomi valtiona ei ole kone, eikä ideaalinen makrotalous, jota ylhäältä säätämällä prosenttiosuuksina se muuttuisi lineaarisesti tai edes monotonisesti haluttuun suuntaan. Muutokset ovat stokastisia, epälineaarisia, ja monesti kaoottisia. Suomi on kompleksinen systeemi.

  • Systeeminen lähestyminen tarvitaan: Yrityksiä tulee lähestyä yrityksinä, ja ihmisiä ihmisinä. Systeemisesti on analysoitava ongelmat mitä isoilla toimijoilla ja ihmisillä on. Tarkastelun ei saa jäädä makroekonomian tasolle. Tässä on kunnioitettava kulttuuria ja ihmisyyttä.

2. Tietämys, tiede ja osaaminen: ”dosentit”

Ihmimillisistä resursseista on syksyllä kovasti puhuttu. Tulee mieleen kysyä, että ovatko Suomen yliopistot turhia, kun julkisesti vähättelevään tyyliin puhutaan tyyliin päivystävät dosentit, jotka antavat vääriä lausuntoja ja ainakin kommentoivat aiheutettuja säästöjä?

  • Jokainen koulutettu ihminen on ollut ja on investointi: sen nykyarvo voi olla 10.000 – 200.000 euroa, mitä ei pidä heittää hukkaan. Työssään koulutettu ja pätevä ihminen työpaikassaan onnistuessaan tuottaa 2.5 – 10 kertaa palkkansa, jopa enemmänkin. Tai vaikka hän tuottaisi vain palkkansa verran verrattuna siihen, että ei tuota mitään, sekin olisi etua valtion kannalta yhteiskunnalle verrattuna siihen, että yhteiskunta rahoittaisi hänen jouten oloaan.
  • Jokainen koulutettu ihminen on potentiaalinen kouluttaja kouluttamattomille ihmisille. Tämä vähentäisi tarvetta kalliille julkiselle koulutukselle tai yksityiselle koulutukselle, ja se olisi suunnaton säästöpotentiaali. Miksi ei perusteta tällaisia yhteisöjä, jotka kouluttaisivat toisiaan, ja kaikki oppisivat?

3.Kommunikointitaito ja halu vastata haasteisiin, ottaa vastaan uudenlaistakin informaatiota kuin oma

  • Siilomaisessa organisaatiossa vain johtaja vastaa kyselyihin, kun kommunikointi on jaettu kapeille hartijoille, eikä uuden tiedon vastaanottoon ole luotu sääntöjä.
  • Jos valtakunnassa on ikärasismia, se estää tiedonkulun eri ikäluokkien välillä ja estää kaikki yhteistyöaikomuksetkin, sekä rekrytoinnin.
  • Suvaitsevaisuus tulee kommunikointitaidoissa esille, mutta sen ei pidä tarkoittaa liiallistakaan  suvaitsevaisuutta, koska aika on rahaa arkityössä.
  • Kommunikointi on kansanedustajalle päätyötä. Hänen tulee vastata, jos hänelle laitetaan viesti tai kirje. Ylimielisyyttä ei pidä sallia julkisen sektorin työssä.
  • Kommunikointitaitoon liittyy yhteistyökyky- ja halu sekä osapuolten osaaminen ja taito tutkia ja selvittää asioita omatoimisesti, että ei ole toisen osapuolen johdateltavissa harhaan. Kriittistä ajattelun taitoa oppii parhaiten yliopistoissa. Hyvä systeemiajattelija pystyy mallintamaan kaikkia systeemeitä ja malleja ja prosesseja mielessään suhteessa muihin, joten hän on erittäin hyvä toimija kaikissa yhteistyö- ja markkinointitehtävissä sekä ennakkosuunnittelussa, missä tietoa uudesta on vain vähän.

4.Systeemin uudistuminen: rakenteet, tavat, tekniikat, palvelut…

  • Rakenneuudistuksesta puhuminen on Suomessa ollut jaarittelua, mikä ei ole fokusoitunut mihinkään. Kuntasektori pitäisi jotenkin purkaa ja pilkkoa tuottavammaksi, mutta tämä törmää vastustukseen, koska siinä menisi valtavasti työpaikkoja.
  • Rakenteita pitäisi joka tapauksessa miettiä systeemiajattelun keinoin: erilaisia skenaarioita on tehtävä: nykyinen, mahdollisimman joustava, erilaiset kuntarakenteet, soten vaihtoehdot jne.
  • Kantasuomalaisten mielessä herättää pahaa verta, jos maahanmuuttajat kirivät ohi majoituksessa, koulutuksessa, työllistymisessä.
  • Tulee muistaa systeemisen konstellaation säännöt ja varoitukset. Se on sellaista tiedettä mitä pääministeri ei voi asettaa kyseenalaiseksi.
  • Hallitus ja Eduskunta on valittu suomalaisten etuja ajamaan, koska he ovat saaneet mandaattinsa suomalaisilta vaaleissa.

5.Organisoituminen ja ekosysteemien kehittyminen

  • Hyvä-veliverkostot on Suomesta purettava.
  • Vaativimpiin tehtäviin on saatava tiedollisilta valmiuksiltaan päteviä ihmisiä, ei niinkään poliittisesti ansioituneita henkilöitä, jotka osaisivat vain pitää puoliaan, ja sitä kautta jarruttaisivat kehitystä.
  • Joustava paikallinen sopiminen on hyvä saada yleistymään, mutta vielä joustavampaa olisi, että erilaiset organisaatiot käyttäisivät jo nyt oikeuksiaan tilata palveluja alansa taitajilta, kuten viime vuosituhannella paljolti tehtiin ilman kohtuutonta byrokratiaa.
  • Markkinat ovat kehittyneet ekosysteemien suuntaan. Suomen pitäisi tukea ekosysteemeitä niiden muuttuessa, ja tämä olisi sellaista elvytystä, mikä on kiistatonta. Uusiin hankkeisiin on saatava sellaisia kykyjä, jotka saisivat niihin emergenssiä, uusia ominaisuuksia, jotka vievät palveluita ja tuotteita maailmanmarkkinoille.

6.Käsitys työnteosta:

  • Sanasta työ on tullut eräänlainen poliittisen keskustelun megahirviö, joka tarkoittaa valtaa ja vallalla uhkaamista. Silloin kun poliitikko rupeaa puhumaan, että hän tekee tätä ja tätä koska se tuo työtä Suomeen, se ei välttämättä tarkoita juuri sitä. Sana työ on eräänlainen keppihevonen jota jokainen puolue ja kansanedustaja käyttää omien tarkoitustensa mukaan ihan ristiriitaisissa tarkoituksissa.
  • Työn ei pidä olla (kuten monet kuvittelevat) eliittihörhöilyä, millä jotkut tienaavat satumaisia omaisuuksia toisten kustannuksella, kun taas hieman erilaiset ihmiset, jopa taitavammat ja tunnollisemmat jäävät kokonaan ilman työtä ja ihmisoikeuksia. Jos olet liian hyvä (so dosentti) jäät epärehellisesti toimivien työyhteisöjen ulkopuolelle, koska ne eivät siedä uusia mielipiteitä, eikä kritiikkiä.
  • Työ on yleensä toisten palvelua, ja siitä työntekijä saa palkan, että muu yhteisö saa hyötyä hänestä. Tämä jalo asenne veisi Suomea pitkälle eteenpäin, ja toisi työllisyyttä, kun alettaisiin etsimään vilpittömästi millaiset yhteisöt olisivat ideaalisia tietotyön ja suorittavan työn toteuttamiseen. Huomattaisiin, että kokemukset ja näkemykset ovat siinä erittin arvokkaita, ja että heterogeeninen yhteisö (sukupuoli- ja ikäjakauma…) tuottaa parhaan tuloksen ainakin ideoinnissa.

7.Tuloksellisuus:

  • Hallitus on joutunut perääntymään monissa esityksissään vuonna 2015. Se on huolestuttavaa. Eduskunnan valtiosihteeri Seppo Tiitinen kertoi, että valmistelu on ollut liian heikkoa, ja se on johtunut kiireestä.
  • Näkisin myös, että eduskunta ei osaa viestiä ammattimaisella tasolla kuten esimerkiksi yksityiset yritykset parhaimmillaan toimivat. Niillä on käytössä uusin tekniikka, vaikka yrityksetkään eivät välttämättä tunne systeemiajattelua kattavasti.
  • Valiokuntatyötä voisi nykyiselläänkin parantaa, jos lautakunnat ja jäsenet olisivat suostuvaisia, mutta siinä vastustus voi olla suurta.
  • On vaikea nähdä, miten Suomesta voisi näillä eväin tulla osaamisen kärkimaata, kuten opetusministeriön linjauksessa lukee.

8. Suomen tuottama kontribuutio tuleville vuosille: taloudellinen tulos ja inhimillisyys

On luontevaa valita Suomelle kaksi mittaria seuraavaan hallituskauteen mennessä. Kaksikin riittää: talous ja ihmisyys. Ihmisyydessä mittarin voi määrittää YK:n perusoikeuksien julistusta apuna käyttäen. Talouden menestystä kuvaa perinteiset mittarit, joista syntyy sopiva kombinaatio.

Optimoinnissa tarkoituksena on löytää kohdefunktio, joka koostuu osamuuttujien arvoista. Jos sellaiset Suomessa yksissä tuumin speksattasiiin, silloin loppuisi tarpeeton jaarittelu siitä kuinka hyvin tai huonosti valtiolla menee. Tietysti muuttujia voisi olla useitakin kohdealueille, jos yksi muuttuja ei riitä kuvaamaan kaikkea.

Utilitarismi on yksi tapa määrittää kuinka palvelut jakaantuvat ja löytävät tarpeensa. Pekka Himasen määrittely valtiolle on tässä myös kiinnostava: onko valtio pystynyt toimimaan mahdollistajana ja suuntaajana ihmisille, yrityksille ja eri tasoisille toimijoille, että ne ovat pystyneet täyttämään tarpeensa.

Kriisit kuuluvat näköjään heikosti kehittyneeseen yhteiskuntaan, kuten Suomi. Yhteiskunnassa on eriarvoisuutta, syrjäytymistä, köyhyyttä jne. Sitä voidaan lievittää voimakkailla rakenneuudistuksilla, panostuksilla reformeihin ja kärkihankkeisiin, mitä hallitus onkin esitellyt. Tiettyjä muutoksia on tehtävä vastoin osapuolen tahtoa, jos tavoite liittyy oikeudenmukaisuuteen. On selvää, että saavutettuja isoja etuja on voitava kiristää, mutta sen sijaan jo aiemmin heikentyneitä etuja kuten ihmisarvo, ei tietenkään voi kiristää.

Worst case – systeemi

Tässä lopuksi vielä systeemi, joka ei vain toimi. Siinä kaikki menee päin honkia. Toivotaanpa, että Suomi toimii jatkossa paremmin. Oppisiko se mitään systeemiajattelusta?

Ristiriitainen systeemiKuvaa on hyvä verrata jutun alussa olevaan kuvaan.  Alimmalla rivillä mitataan mikä on systeemin päättäjien eettinen taso ja sivistyksen laatu (ylin rivi). Kenen hyväksi on toimittu ja kuinka hyvin se onnistui, kunnes tulee seuraava elinkaaren jakso tai vaalikausi?

Suomessa pitäisi käydä perinpohjaista keskustelua mitä ymmärretään intentionaalisuudella eli tahtotilalla, ja kuinka sitä voi toteuttaa kaikilla niillä resursseilla mitä on käytössä.


Eduskunta joululomille – Systeemit kuntoon

Julkaistu 18.12.2015

Mikä on paras ja ainoa keino välttää isoja virheitä?  Ennakoiva ajattelu tietysti. Siinä hallituksella olisi paljon opittavaa.

Virallisella kielellä sanottuna se on Emancipatory Systems Thinking. Aihe tulee esille kirjani etukannen kääntöpuolella, ja sitä kutsutaan myös nimellä Critical Systems Heuristics (CSH). Se istuisi kuin nenän päähän hallituksen työkalupakkiin, koska vaiheineen CSH suosittelee käymään läpi tietyn proseduurin kommunikoinnissa ja arvioinnissa, kunnes päästään julkistamaan itse työ; silloin voidaan nauttia emansipaatiosta.

Recommendations to Finland

Toivottavasti päättäjien asenne ”dosentteihin” esitykseni perusteella muuttuu tiedonhaluiseksi. Asenne tuleekin esille tämän presentaation vaiheessa 2 (Just 5 steps). Ensimmäinen vaihe demoaa visuaalisuutta, toinen Suomea, kolmas Varsinais-Suomea erityisesti, neljäs yksilön ja yhteiskunnan suhdetta ja viides on se vapauttava vaihe.

Systeemiajattelun visuaaliset mallit auttavat päättäjiä kommunikoinnissa, pohdinnassa ja päätöksenteossa. Esitys (kuva) ei ole julkisesti saatavilla.


Evaluate your home town; arvioi kotikaupunkisi

Julkaistu 13.12.2015

Word ”evaluation” is perhaps the best selection to express all different ways to understand ”system” with its semantics. Symbolic evaluation has for decades been a concept to describe all computing activities made by computers automatically, with symbolic execution and symbolic analysis. Evaluating systems is then a suitable term to express all activities between systems to illustrate semantics between them.

Evaluating means 11 different things according to Wikipedia (by Stufflebeam and Webster). When you want to evaluate your home town, you are free to use any of them (any objective, performance, quality of decision making etc). I introduce here a framework of evaluating all of them using GoodReason – techniques as schemas and models via its system architecture.

Single level mode for evaluating systems

It is natural to start evaluation from number 1 to figure out object’s consciousness, intentionality where the town wants to be mentally, in which kind of atmosphere, and which kind of goals does it have?

Evaluating TurkuIn order to succeed in evaluation made by the evaluator (you, the subject), some other phases (conditions) are needed for the object to go through at step 8, which is a summary, integration of the previous stages:

  • theory and principles considering the object (2)
  • input & interactivity (3)
  • modernization: making it modern and up-to-date to solve problems (4)
  • organization & management (5)
  • implementations: working environment for the citizens and employers and public sector (6)
  • system outputs: results (7)

The triangle here (from Engeström et al) describes activity theory and an overall framework to study processes (research & objectives) including processes and activities in the certain context. Each term in the triangle evaluates each other term in the selected context.

Definitions for all terms 1 to 8 can be read from the book: ”Systeemiajattelun tekniikka tehostamassa arkiajattelua”.

A 3rd space evaluation model

3d SpaceThe single level model is quite abstract. It needs more to give the user thoughts to fly. Serendipity is a term to describe creativity (pleasant surprise), and the 3rd space is a way to study two ultimate limits and thereafter the space between them. A very general approach is to study a system from the point-of-view of a person and then from the society approach. Then approach of person is the counterpart for society. Between them are numerous other things to study. Only some of them are important for each case.

In figure the counterparts are home and office. Between them is an assumed social space, perhaps a bar, or library or a club for refreshing. This kind of thinking is needed for creating product ideas, and for evaluating a city how attractive it is, to have a ”pleasant surprise”.

In there there could be more intermediate states between two opposites, but 3rd space is rather good for the next estimation.

Concept tree using 3rd space

The 3rd space is rather simple for evaluating an object like intentionality or reactivity of  your home town.

3d Space - treeWe recommend here a tree to be used as a map for following ideas and concepts for evaluating. Start can here be any of the items 1-8. The next level, distance from the center, illustrates proximity or probability of that item from the center, here comprehension about home town.It has three nodes: minimum, medium (mid) and maximum, referring to the opposites.

The third level logically repeats the method of the second level, but concepts here are rare or more difficult to reach than the second level.

The purpose here is to get a two-dimensional map for the evaluator to drop his/her thought here. After dropping (which is analysis) synthesis is made for understanding the whole for the item.

The principle resembles reorganizating maps (Kohonen), but information is gotten manually (if there is no computer support).

Evaluating chart for home town

Evaluating home townIn figure there is summary of previous phases in this post. User can freely change item names in each sector if the main meaning remains. For example, number 2 can contain comprehension of education system and science and research if they describe the theory part of the evaluator best in relation to the overall meaning of evaluation.

This kind of mapping makes remembering essential things in each sector easy. It can be made very fast. This method is generic and can be used for helping any evaluation process in the first phase. So this kind of maps can be connected for building a team, or for getting an address for politicians to improve society.

Information for each sector can be written as text as follows:

Nr 7: Productivity:
Personal:
items
subitems….
Global:
items
subitems….

Evaluating using the Six hats method

A summary for evaluation can use SWOT – methodology or even a visual notation.

In the Six thinking hats – method (de Bono) there are colors for

  • white: facts
  • red: feelings
  • green: creativityEvaluating usin six hats - method
  • black: risk or error (negative)
  • yellow: positive
  • blue: reasoning, organization

In the evaluation model the next colors are best suited for sectors of the diagram.

  • white: facts: theory and practice (work)
  • read: interaction and feelings: input
  • green: creativity: modernization, innovation and ideas
  • black: risks: future scenarios & contribution
  • yellow: positive: attitude & values to future
  • blue: reasoning: organizating

If there are exceptions, or additions, sudden surprises, there are important for evaluation.

The evaluator (just you) can build a file to a computer accordint to this map to be sent to the mayor and governement of the home town so that they can study your opinions interactively by clicking all hats in the map. Behind clicking can be text or a sudden surprise for him/her to understand how satisfied you personally are to the region.

I wish you many good sudden surprises for studying your town in this way.

This kind of visual, interactive evaluating method can be used for pre-estimating any purposeful system, social system or a system of systems.

Other evaluation methods for systems

This posting describes best intentionality of a system — for evaluation. It is an essential part of research methods, the empiric approach either professionally or made by amateurs:

The goal of the research process is to produce new knowledge or deepen understanding of a topic or issue. This process takes three main forms (although, as previously discussed, the boundaries between them may be obscure):

When evaluation (of a town) has been done, the results can be used for constructive use in order to improve the town. The other way is to go further in studies to identify the next level of problems and questions. This is difficult in the point-of-view of instrumentalism and GoodReason, to connect the work just done, into the next study and work. In practice this is excellent in our every day life to show improvements to the town and to find more profound problems if some subsystems of the town or the environment contain problems that are not understood well. The systemic approach is then a big help for designing society:

Here some hints from GoodReason to help understanding society:

  • structure and architecture of a system when fixed (an enterprise or government or team): how it is organized?
  • functionality of the system: how does a service work, or shold work?
  • reactivity, interactivity of the system: how does the system (town or some of its parts) communicates with the customer and environment
  • outsights and scenarios: synthesis how does the system succeed now, in future providing that certain conditions happen

Evaluation is an important word, because it forms an intermediate link between all kinds of systems when understanding the whole between them. The whole is a set of evaluated links between systems with their evaluated attributes. It is simple but efficient model for the objective area (such as a town) towards more information how it should be changed in future.

The citizen evaluates his/her native town by using arguments, which are evaluated links between its properties in the assumed uses. This is a universal framework for the study, but the applicant should create the arguments that he/she prefers, because they normally are so personal.

Systems thinking is a very expressive method to allow the user to priorize anything. It is valueable allowing so much, but it requires its time to create the model. The best news here is that it decreases the amount of unwanted feelings for decisions, and makes approaches of different persons close by exhibiting different arguments and their priorities, with possible visualization.

The easiest way is just to use the 8-sector method for collecting the most essential things for the evaluation into the map for a simple synthesis.

 

 

 

 

 


Hyvää Itsenäisyyspäivää; Spiral Dynamics arvioimassa Suomea

Julkaistu 6.12.2015

Tämän blogin tarkastelutapana on instrumentalismi: soveltaa teorioita hyödyllisinä rakenteina huolimatta niiden mahdollisista puutteista. Tämä antaa erinomaiset mahdollisuudet yhdistää erilaisia tieteenaloja ja käsityksiä toisiinsa sillä varauksella, että teorioilla on rajoitteensa. Annetaan ”päivystäville dosenteille” vapauksia.

Olen käyttänyt instrumentalismin luomia vapauksia tutkimuksessa 2000-luvun alusta lähtien koodinanalysoinnin työkaluissa, symbolisen analyysin väitöksessä ja systeemiajattelun tekniikassa, jonka tarkoituksena on helpottaa ihmisiä ymmärtämään erilaisia systeemeitä tiettyjen perus-skeemojen avulla. Suomikin on systeemi.

Spiral Dynamics on yksi psykologian ja ekologian huimimpia saavutuksia yhdistämisen kykyjensä ansiosta, kehittäjään tunnetut tutkijat Beck ja Wilber. Tämän periaatteen hiomiseen on käytetty yli 50 vuotta, ja se sopii (mielestäni) erinomaisesti kuvaamaan tämän päivän ihmistä ja tänään juhlivaa Suomea, kunhan sitä harkitusti sovelletaan.

Kaavio tietoisuuden kasvusta: Suomi ja sen kansalaiset

Instrumentalismin idean mukaan annetaan soveltajalle täydet valtuudet esittää oma näkemyksensä (koska teoriaa ei tässä kritisoida). Kuvaan luodut tekstit ovat valintoja, jotka minulla nousivat tänä päivänä parhaiten mieleen. Jokainen soveltaja voi löytää omat painotuksensa kunkin värin kohdalle. Tänään oli juhla Linnassa ja mielenosoituksia kaduilla, siinä tulee esille soroisuus, maa ei ole enää kovin yksituumainen, mikä on oma haasteensa.

Spiral_Dynamic_Selittamassa_Suomea

Olen ymmärtänyt holistisen ajattelun (turkoosi väri) kaikkea yhdistävänä pohdintana, missä irtaudutaan osin todellisuudesta mitä systeeminen maailmankuvakin on saanut aikaan jokaisessa kansalaisessa vuorollaan. Siihen liittyy epäilemättä intuition tutkimus, kvanttifysiikka, jooga, jopa spritualismi, eli ilmiöt, joita ihminen tällaisenaan ei voi ymmärtää (alkuräjähdys…). Useat itämaiset uskonnot ovat niin abstrakteja, että voidaan lukea holismiin, kuten myös mannermainen filosofia, ja hyväntekeväisyys äärimmillään. Kovinkaan moni ihminen maailmassa ei elämänkatsomuksessaan ole tätä turkoosia tasoa.

Kuvassa systeemiseen tasoon on luettu monia tunnettuja tieteenaloja ja teorioita, jotka tarkastelevat ihmistä ”ylhäältä päin” objektiivisesti kulttuurinsa edustajana, talouden toimijana luomassa yhteistä hyvää jne.

Kuvan alempi reuna tuo esille murheellisia asioita, jotka ovat jäänteitä primitiivisiltä ajoilta. Edelleen on taistelua heimorajoista, päällikkyydestä, selviytymisestä, ruoasta, asunnosta ja turvallisuudesta. Se on tärkeää muistaa, ja tavallaan häpeäksi Suomelle. Alhaala ylöspäin noustessa tietoisuuden taso paranee, ja tulee uusia eväitä luoda parempaa Suomea. Se onnistuu jos itsekäs asenne voidaan voittaa ja politiikasta tulee yhteistyötä tyypillisen riitelyn sijaan.

Yhtä ainoata totuutta ei ole

Jokainen kiinnostunut voi piirtää oman kuvansa ja miettiä omaa ajatteluaan. Mielikuvat ja ajattelutavat ratkaisevat tämän päivän maailmassa kaikkein eniten. Materiaalihan on vain materiaalia. Jos olet poliitikko, tavanomaisempi päättäjä tai työntekijä omassa arjessasi, aina on tarvetta miettiä mielikuvia. Spiral Dynamics on yksi hyvä menetelmä tukemaan systeemiajattelun taitoa, ja omia käsityksiä. Kenties tämän shabloonan kautta sote-hankekin saataisiin ratkaistua niin, että alimmalle askeleelle putoajia ei ole, vaan saavutettaisiin vähintäänkin vihreä taso yhteisten resurssien: vastuun ja velvollisuuksien hallinnassa. Se on vain ihmisistä kiinni että osaa eliminoida ongelmia ajattelemalla monipuolisesti. Spiraalin pohdinta ei maksa mitään Suomelle, vaikka jokainen tekisi sitä!

Parhaiten Suomi toimisi silloin kun se saisi muutettua vaikeat ongelmansa realistiksi haasteiksi ratkoa. Ovathan ongelmat kalliimpia ratkaisemattomina — alituiseen selvitellä — kuin pyörittää hyvin toimivaa systeemiä sitten kun kaikki prosessit on jo kunnossa.

Kenties kuvan värit viitoittavat Suomelle nousua 100-vuotisjuhliinsa.


Konepajan simulointi systeemeinä; Simulating Machine Workshop

Julkaistu 4.12.2015

Pieni konepaja; small factoryIn English: Gharajedaghi has defined six games for systems thinking: A) Analytic B) Systemic approach for mindless (machine), uniminded (organism) and multiminded (network and society).

Gharajedaghin mukaan systeemiajatteluun liittyy kuusi peliä: systeemien sisäiset ja systeemien väliset ratkaisut, joita kaikkia voi tarkastella koneena, organismina ja verkostona.
This is a small factory, a demonstration for a systemic Prolog model.

Oletetaan, että pikku tehtaassa onkin hieman erilainen kokoonpano kuin kuvassa.
Kuvassa oikealla on kopio kirjastani, jonka kirjoitin 1995-1996 laudatur-kurssia varten, minkä pidin Jyväskylän yliopistolla (lisätietoja). Kirjoitin siihen kooditason demot 23 erilaisesta teollisuuden sovelluksesta, millaisia tutkimusmaailma silloin kehitteli parhaissa laboratorioissaan Euroopassa. Siihen aikaan oli koottu Prolog – 1000 tietokanta, mistä kuvauksia löytyi runsaasti kirjani pohjaksi ja vuotuisissa Applications of Prolog – konferensseissa pääsi näkemään tekijöitä ja kielen kehittäjiä paikan päällä Lontoossa. Siten kirjallani oli laadukas lähdemateriaali käytössä.

Kuva kirjastani Visual Prolog Teollisuuden sovelluksetKirjan vuokaaviossa äärimmäisenä vasemmalla on tulovarasto, josta lähtee kolme linjaa eri sorveille, niistä jakautuu linjat kahdelle uunille, joiden perässä on neljä hiomakonetta, joiden tulosta viimeistellään yhdellä robotilla, jonka jälkeen on enää lopputestaus, missä tuote hyväksytään, tai se kiertää sorviin uudelleen työstettäväksi.

Tämä esimerkki kuulostaa vanhanaikaiselta, ja se onkin keksitty 20 vuotta sitten. Samalla tapaa voitaisiin analysoida ja simuloida uudempiakin konepajoja.

Tehtaan virtauskaavio on tiivis joukko työpisteitä ja niiden välisiä yhteyksiä.

Perinteisin ohjelmointikielin tällaisen ohjelmointi on suhteellisen työlästä. Tosin valmiissa simulointiohjelmissa on valmiit toiminnot tämän toteuttamiseen, mutta haluankin demota systeemiajattelun ja ohjelmointikielen välistä kypsää suhdettä, jotta se toisi yhteen Gharajedaghin eri näkökulmat.

Kirjan vasemmalla sivulla onkin prosessin lyhyt koodi sen aikaisella dos-koodilla. Jokaista työpisteitten välistä yhteyttä varten tarvitaan siinä vain yksi muuttuja kuten Sorvilta2Uunille1, mikä on hämmästyttävän tehokasta koodausta. Tässä muuttujassa voi kulkea laajakin spesifikaatio, tieto tilauksesta jne. Ainoa hankalampi tapaus on palaute- ja säätösilmukat, joiden arvo tulee prosessin jälkipäästä sen alkuun. Siihenkin löytyy ratkaisut kuten alla kuvataan.

Ohjelman toiminnan voi todeta ajamalla sen, ja testailemalla sitä perinteiseen tapaan. Millään perinteisellä tavalla ei pääsisi yhtä lähelle prosessin osatoimintoja kuin tässä.

Mallin siirtäminen moderniin ohjelmointiympäristöön

Code on the left has been programmed by Visual Prolog, which excellent tool has been used for programming about 10% on international airline reservation and air traffic allocation systems in the world (see more here). I allocate here flows throughout the factory of 12 working places for orders, which can be rather complicated.

Konepajandemon koodi PrologNäin yksinkertainen on koodi. Muuttuja uudelleentyöstö on siinä palautesilmukka, joka päivittyy aina testauksen jälkeen.

Punaiset pallukat ovat debuggeria varten, että se pysähtyy näille riveille haluttaessa ja välituloksia voi katsella.

Ohjelma laskee erilaisia ajoyhdistelmiä, joita voi pienessäkin prosessissa tulla tuhansia. Niistä paras kannattaa valita. Optimointiosuus tästä puuttuu.

Kiinnostaa on nyt nähdä mitä toimintoja ja koodia kunkin prosessin osan sisälle tulee. Ei ole salaisuus ilmoittaa, että sieltä voi löytyä samanlainen osaprosessi samanlaista koodia, vaikka mikrometritasolle asti. Tietysti siellä tehdään laskenta ja tranformaatiot mitä vaikkapa uunissa tapahtuvat ko tuotteelle.

Koska tämä on demo, vaikkapa uunille riittää tieto miten sinne tuleva materiaali virtaa lähtölinjoihinsa.

Tässä yksinkertainen koodi: uuni1(en(a(A,real(B))), en(a(A, real(B/3))), en(a(A,real(B/3))), en(a(A,real(B/3)))). Ensimmäinen argumentti kertoo, että siihen on menossa energiaa tai materiaalia, jonka koodi on A, jota on määrältään B yksikköä. Se jakautuu tasaisesti kolmelle lähtölinjalle.

Demo window of simulationOhessa vielä simulointinäyttö, jonka pohja on piirretty kehittimen dialogieditorilla suoraan. Nuolet on täydennetty jälkeenpäin.

Kuvaan muodostuu visuaalinen debuggeri eli testausohjelman näyttö sen lisäksi, että työkalussa on mainiot testaustoiminnot.

Miten tämä aihe liittyy systeemiajatteluun?

Yksittäinen kone on järjestelmä ja systeemi läpivirtauksineen ja spekseineen. Se on siis mindless. Kun tarkastellaan tehdasta ja tehtaan osaa, lähestytään organismia, jonka pitäisi yhdessä toimia ihanteellisesti. Se on siis uniminded. Myös organisaatiot ovat uniminded kuten työpaikka ja yritys. Kun mietitään systeeemien välistä toimintaa vaikkapa konetasolla, tullaan multiminded – tarkasteluun. Joissakin tilanteissa se liittyy ihmisiin ja tiimeihin ja ekosysteemeihin, mutta digitalisaation edetessä multiminded – näkökulmaa tullaan käyttämään varsin monitasoisesti.

Tarkastelu on analyyttistä kun mietitään systeemin sisäisiä piirteitä, kuten kuvan sisäiset reitit ja volyymit sekä laatu. Tarkastelu muuttuu systeemiseksi kun tutkitaan isompien systeemien keskinäistä toimintaa: neuvotteluja, kaupankäyntiä, valmistusprosesseja jne.

Ison kuvan rakentamista

Loppuun vielä se paras sanoma: kun tehdasta ja yritystä onnistutaan simuloimaan lattiatasolla hyvin, se voidaan yhdistää organisaation ylimmän tason malleihin eli talouden simulointiin ja ennustamiseen, ennakointiin. Tärkeä asia on päästä suunnittelemaan tulevaisuutta eri aikajänteillä niin hyvin, että kapeikot ja parhaat virheet päästään korjaamaan, ja saadaan toimenpiteet hajautettua ajoissa sinne, missä kapasiteettia on käytettävissä.

Stafford Beerin Viable System – periaate on hyvä muistaa kun kehitellään laajojakin simulaatioita.

 


Löytyykö yhteiskuntasopua? Systeeminen kaavio

Julkaistu 4.12.2015

Tämän viikon kuuma peruna oli yhteiskuntasovun kaatuminen. Pikaisten havaintojen perusteella se näytti johtuvan yhden liiton kieltäytymisestä, mistä seurasi toisen liiton kieltäytyminen. Kovin oli kummalliset asenteet koko Suomen perspektiivistä katsottuna.

Systeeminen kaavio yhteiskuntasovun logiikasta

Kaikki tutkijat ovat sitä mieltä, että Euroopan talous on muutosvaiheessa, missä on kehitettävä uusia ajattelutapoja ja kokonainen paradigma, missä menettelytavat työelämässä muuttuvat. Digitalisaatio, talouden reunaehdot, kansainvälistyminen ja globalisaatio, uudenlaiset työskentelyn tavat, uudet nettiammatit, verkostoituminen, sosiaaliset yhteisöt, uudenlaiset tulonjaon luokat ja mahdollisuudet muuttavat yhteiskuntaa voimakkaasti.

Uusi työnteon paradigma tulee olemaan joustava, missä tehtävät vaihtuvat ihmisillä ja yhteisöt elävät kaiken aikaa. Kumppanuusyhteiskunta on tämän paradigman nimi, ja siihen nimeen liittyy hyvää ja huonoa. Hyvää on tietysti joustavuus ja halu verkostoitua, mutta huonompaa on subjektiivisuus ja tiedon arvon laskeminen, kun oletetaan, että verkosto tulkinnoillaan kuitenkin ratkaisee ongelman.

Miten saavuttaa joustavuutta

Ihmisistä sopiminen tietysti on kiinni. Kuvassa alla neljä ihmistä kuvaavaa systeemiä.

Yhteiskuntasovun logiikkaNousukauden johtaja on avoin ja uudistamishaluinen kun taas laskun aikana johtaja vetää tiukkaa rooliaan vailla myötätuntoa. Tämänhän me kaikki tiedämme. Kuvassa heidän profiilinsa on kuvattu kuudella attribuutilla.

Suomessa varsinkin AY-järjestöillä on liian paljon valtaa ja siitä syystä tämäkin sopimus kariutui. Kuvassa esitetään AY-johtajan logiikka edellisten tapaan sekä keskimääräisen työntekijän logiikka. Suurin osa Suomen kansasta varmaan hyväksyy nämä määritelmät, mutta jokainen voi parantaa ja laittaa vapaasti omia näkemyksiään ja olla omalla alallaan parempi kuin allekirjoittanut omasta taustastaan käsin.

Systeemisiä lainalaisuuksia

Kuvan profiileja miettimällä ei voi tulla muuhun johtopäätökseen kuin että joustavuuden lisääminen on ainoa tapa päästä uudenlaiseen työnteon kulttuuriin. Jäykkyys ei myy, eikä jäykistyminen yleensäkään ole ratkaisu jos parempia muita houkuttimia työhön tulee tilalle.

Sopeutumisen taitoa on hyvä harjoitella etukäteen proaktiivisesti eikä jälkikäteen pakolla. Nyt Suomi on menossa kohti pakkolakeja, mikä saa suuren osan Suomea voimaan pahoin jo tästä sanasta. Pakkolait aiheuttavat uudenlaista jäykkyyttä.

Jos perinteinen business as usual ajattelu ei ole toiminut, ja tilanne tiukkenee, valitettavasti monet tahot ottavat primitiivisemmän asenteen, jolloin keskustelulle ei ole enää mahdollisuuksia. Omien etujen puolustaminen voi mennä äärimmäisyyksiin jokaisessa yhteiskuntaluokassa, mikä tekee siitä erityisen vaarallista. Jos joustettaisiin enemmän sieltä missä joustovaraa on, ei tulisi traumoja ja vahinkoa siellä, missä alkaa systeemit romahtamaan dominoteorian tavoin (työttömyyden kasvu).

Kuvassa on spiral dynamics – periaatteen mukainen torni. Se kuvaa ihmisen tietoisuuden kehittymistä. Maailman parhaat tiedemiehet ja filosofit ovat yleensä olleet avarakatseisia kokonaisuuden hahmottajia (Einstein, Chomsky, Russel..). Äärimmäistä holismia kuvaa rajattomuus, värinään turkoosi. Se liippaa ymmärtämisen rajoja. Siitä seuraava fokusoidumpi asenne on systeeminen maailmankuva, ja sitä kuvaa keltainen väri. Se on sopiva taso miettiä Suomen ja oman paikkakunnan ongelmia juuri sen valitun systeemin näkökulmasta.

Paras tapa miettiä sopimista on muodostaa kognitiivinen malli sopimusosapuolista ja yhdistää niiden mahdollisuudet ja vahvuudet. Sen parempaa tapaa tuskin koskaan tulee. Ainoastaan tarvitaan keinoja kuvata osapuolten systeeminen näkemys. Siitä on kymmeniä kuvauksia kirjassani.

Paradigman muuttuessa työntekijän suhde ammattiliittoihin heikkenee ja suhde asiakkaaseen vahvistuu. Sitä kautta mahdollistuu paikallinen sopiminen ja se onnistuu sen mukaan missä vaiheessa tuotteen elinkaari on. Jos tuote on nousussa, työntekijät voivat hyvin, mutta tilanteen synkistyessä turvaverkkoja ei kovin ole, mutta sitäkin työelämän joustavuus helpottaa.

Varmuudella työtehtävien määrä yhteiskunnassa vähenee merkittävästi digitalisaationkin takia. Sen takia palkkakäytännöt ja työn jakamisen käytännöt on myös mietittävä uudelleen. Työn ei saisi olla mikään pakkopaita, että ihminen pärjäisi elämässään. Kaikki tuotteet ja palvelut on kehitetty elämää helpottamaan ja tuottamaan nautintoja. Systeemiajattelijan näkökulmasta olisi irvokasta, mikäli valtavalla kiireellä ja stressillä pystyyn kyhätty työelämä-systeemi alkaisikin tuottamaan syvää tragediaa yhä useammille siitä syystä, että ”työelämä toimii liian hyvin”, minkä takia ihmistä ei siten tarvittaisi missään, jolloin valtaosa väestöstä ei saisi asiallista toimeentuloa enää koskaan, mikä edellen johtaisi kysynnän laskuun ja syvään taantumaan — hienoine vehkeineen. Tämä on tulevaisuuden systeemisistä ongelmista tärkeimpiä.

Kohti digitalisaatiota ja uuden työnteon kulttuuria

Tulevaisuudessa suurten teollisuus- ja tuotantolaitosten osuus vähenee ja ihmisen tekemä työ pilkkoutuu pienemmiksi osatehtäviksi. Automaatio hoitaa merkittävimmät suoritteet. Ihmisen tehtävä on paitsi suunnitella ja systeemiajatella, myös toimia verkostonsa osana sitä palvellen. Työsopimuksia ei siinä kuviossa joudeta määrittelemään niin kuin tähän asti. Sopimukset ovat joustavia ja tehtävät myös. Tämä malli mahdollistaa uusien ideoiden nopean kehittelyn ja joustavan alasajon sen ehtyessä. Joustavasta asenteesta tulee vähiten harmia ongelmien esiintyessä.

Suomelle suurena haasteena on tietoisuuden tason nostaminen autoritäärisestä ja itsekkäästä moodista kohti viisautta ymmärtää kokonaisuus. Ainakaan pieni maa ei voi pärjätä menneen ajan byrokraattisilla toimintamuodoilla. Kaupan saa se, jonka tarjous sopii tilanteeseen parhaiten. Linja-autoliikenne on sen Suomessa näyttänyt.

Vastakkaisuuksien aika on Suomessa toivottavasti (pian) ohi. Opimmeko viisastumaan?