Ajankohtaista

Kaikki ovat systeemeitä | Everything is a System

Julkaistu 28.1.2016

Jean Bezivin has argued in his topic, Model Driven Engineering (MDE) that everything is a model, by formulating that from any system multiple models can be created. But MDE missed the boat. Sorry for that!

Kuvassa systeemiajattelun linjaus GoodReasonin tapaan: jokainen kohde on systeemi. Below a chain from human to the biggest possible controller for the world (say it be World Economy Forum or some other).

Systeeminen ketjuCognitive abstraction about the World

Understanding the World

GoodReason is cognitive method to allow modeling every object of reality as a class or an instance according to its type and semantics for the user, the systems thinker. It provides multiple schemas for visualization and formulations to be used in different tools for argumenting.


Reverse Engineering: What Does Politics Mean in Wikipedia

Julkaistu 20.1.2016

Reverse engineering means how to understand an implemented application using its information and structure as input to create comprehension about its original planning situations, the ultimate purpose. In some cases reverse engineering is illegal, but using Wikipedia for reverse engineering society models is strongly recommended. A tutorial of reverse engineering is here ( I have made my master’s thesis and doctor thesis from that point-of-view).

This story resembles to the posting ”World Wide Economy”. The purpose is figure out what is common in all political institutions and corresponding countries.

Politics as a System

The schemas are in principle the same as before. However, this topic covers everything in politics.

In the sidebar of the Wikipedia story there were nothing to the category (point 7): modernization, innovation and self learning, although just this point-of-view should be most important for the future of the system. In practical life political systems are in a habit of freezing and in worst cases they freeze based on persons, who success to get more and more power.

It can be seen that in EU there are too strong persons, who are able to fix and prevent development and best further steps. So the problem solving part (point 3 in the matrix) is not working well in most countries. Switzerland is most flexible, and best in self-learning.

Although the information in this diagram is totally different from economy, this system model is very close to the one of economy. It helps many persons to change their career from politics to business, and vice versa. Some times it is a good idea to move, but sometimes it causes risks for too strong personal – dependant systems.

Politics is how to carry out common business. It consists of systems from international level (EU) to the lowest personal level, a voter.

Systeemi selittämään maailmantaloutta | System to explain World Economy

Julkaistu 19.1.2016

Here a demonstration about GoodReason to model a very big challenge: the world wide economy as a compact and simple system model.

The picture below has been created by analyzing the Wikipedia page: Economic system, which has total 98 links in the side bar, to the more specific pages for 7 groups of economical systems.

World Wide Economy (Wiki)

The drawing contains very specific information in order to understand in a nutshell, what is business like in the world. This model works like a small shop with one sales person (the small figure in the lower side).

Contribution from this small study

This kind of model is a simplification about the frightening set of different conflicting theories, which have been doomed to fail in practice. There is communism/socialism and capitalism and many other fundamental theories, which have created much despair for customers and citizens. None of them is perfect. However, any of them can be modeled as a GoodReason system very detailed as a conceptual model or a computable model case by case using Excel and more specific tools.

Teaching economies at universities should be changed to that the students could analyze every theory as a simple model, level by level. Those models should be useful and important for political decision makers for understanding what philosophy and practice is the best to be used in any important situation. Every actor in economy is a system to be analyzed in a generic way, without forgetting its special features.

Using GoodReason, totally new paradigms for economy can be invented and checked, if there only is an idea about that.

 


Facebook – ryhmä Kuinka saada yhteiskunta voimaantumaan

Julkaistu 12.1.2016

Perustimme 10.1.2016 Facebook-ryhmän, jossa kehitetään keinoja yhteiskunnan voimaannuttamiseen.

Mukaan on saatu monipuolisia toimijoita yhteiskunnan eri tehtävistä politiikka, sosiologia, yrittäjät, opettajat, valmentajat, tutkijat jne. Toivotaan rakentavia ideoita.

Voimaantumis-ryhmäErinomainen kirja empowerment – aiheeseen on Juhani Räsäsen: Voimaantuminen ja elämänpolitiikka.

Se sopisi poliitikoille kun alkavat pian miettiä mitä tehdä pakkolaeille.

Jos ryhmän jäsenet lukevat tuon kirjan, pääsemme samalle lähtötasolle pohtimaan mitä yhteiskunnassa pitäisi muuttaa ja mitä ei. Siitä tulisi tervetullutta dialogia.

Osoite on täällä: https://www.facebook.com/groups/1654746101472206/

Mukaan pääsee jos on voimaannuttamisen merkeissä liikkeellä kun lähettää pyynnön. Tervetuloa pohtimaan todella tärkeää ja järkevää asiaa!

 


Suomen sähkö-infrastruktuurin systeeminen organisointi

Julkaistu 9.1.2016

Reippaat pakkaset nostivat Suomessa sähkönkulutuksen ennätyslukemiin tammikuun alussa. Huippuhinnat ulkomailta ostettuna tällä viikolla nousivat yli 100 euron megawattitunnilta (TS 9.1.2016 P. Hakanen: ”Sähköpula energiapolitiikan tulos”, ja kolumni ”Pää on syvällä pensaassa”).

Olen ollut sähköalan kanssa tekemisissä lapsuudesta asti, kun isä sähköteknikkona vastasi Pohjanmaan vesivoimalaitosten pyörimisestä päivät ja yöt, useilla voimalaitoksilla kauko-ohjauksen ansiosta huolehtien lumen ja veden satamisesta, jäiden aiheuttamista padoista, tulvista ja sähkökatkoista katkoen linjoille pudonneet oksat. Hän oli tavallaan ”pienoinen Vattenfall” lukuisine tehtävineen, ja minä pääsin auttamaan häntä jo 15 vuotiaana — tosin työnantajansa nimi silloin vielä oli Revon Sähkö.

Sähköenergian monet muodot

Nyt Hakanen kirjoittaa, että päättäjät ovat unohtaneet varautua pitkällä tähtäimellä kulutuksen huippuihin, kuten nämä pakkaset. Olen tehnyt Fortumille (silloinen Enermet) optimointijärjestelmiä nimenomaan huippukulutuksen varalle niin, että sen aihettama pysyvä tariffin nousu ei jäisi korkeaksi, koska sitä nousua rangaistuksena valtio ja sähkölaitokset kärsisivät aina seuraavaan huippuun asti. Näitä toimitettiin Ruotsiin Vattenfallille asti. Tämä huippuihin varautumisen osuus ei siis nykyisin toimi päättäjien tasolla. Ohjelmista se ei ole kiinni.

Tässä järjestelmässäni olennaisena vahvuutena oli aikasarja-analyysi, jolla ennustettiin kulutusta kuukausi-, ja tuntitasolle ja sen mukaan verkkoa ohjattiin kohti vähäisempää kuormitusta tietyn suunnitellun tilaajakohtaisen sopimuskäytännön mukaisesti. Se on ennakointia. En tiedä missä laajuudessa sitä tänään harjoitetaan.

Kyberneettinen malli Suomen energiahuollosta

Luettuani Hakasen kirjoitukset päätin suunnitella ideaalisen sähkötuotantojärjestelmän Suomelle ja julkaista sen seuraavassa kirjassani. Se olisi reipas teko, irtiotto päättäjien maailmasta, missä aina on rajoituksia, jotka estävät hyvän edistymisen.

Energia-menu

Kybernetiikka tarkoittaa kykyjen pohdintaa ja kehittämistä: säätyvyyyden ja oppivuuden teoriaa.

Kuva oikealla on fiktiota, kuvitelma, miten valtiotasolla sähköntuotantoa päästäisiin ohjaamaan. Arkkitehtuurin taustalla on S. Beerin Viable System – periaate. Sen tehtävät on kerrottu kuvissa.

Oletettu järjestelmä keräisi tietoa kentältä ja jakelu tapahtuisi näitten tasojen mukaisesti.

Valtiolla on vastuulla huolehtia kokonais-kuormituksesta koko valtiossa (V1). Seuraavalla tasolla se tehdään mahdollisimman edullisesti (V2). Tällaisia järjestelmiä olen optimoinut muutamalle suurelle puunjalostuskonsernille 90-luvulla.

Keskitaso (3) vastaa ylätason suunnitelmien ja budjetin linjautumisesta käyttötilanteisiin (1) ja (2). Myös näitä alimman tason työkaluja (1) olen ohjelmoinut Enermetin laitteisiin ja testannut niiden toimintaa tasolla (2). Tunnen siis tämän infrastruktuurin kaikki tasot, paitsi sähköpörssien kanssa en ole ollut tekemisissä.

Eri järjestelmien integrointiaste taitaa nykyisin olla hyvä, toisin kuin IT-alalla yleisesti on ja erityisesti sote-alueella on, koska käytetään kaupallisia kaukokäyttöohjelmistoja (SCADA), joilla ei ole monopoliasemaa (kuten TietoEnatorilla on monella alueella).

Se vielä puuttuisikin, että sähkötoimittajat eivät toimittaisi toisilleen ja asiakkaille tietoa, tilauksia ja energiaa — kuten sosiaaliterveyspuolen järjestelmät!

Asia on siis kehittämisen kannalta hyvä. Organisaatiota vaan kaivataan!

Organisaatiot esiin

Tässä fiktiivinen organisaatiokaavio, millä pyritään ideaaliseen säätäjän malliin, minkä ei sellaisenaan tarvitse olla toteutettavissa sellaisenaan. Idealistisia malleja tarvitaan aina kun on pahoja ongelmia, eikä nykyrakenteella päästä eteenpäin. Systeemiajattelun keinoin on hyvä lähteä liikkeelle puhtaalta pöydältä, jos on tietyt perus-skeemat selvillä — from scratch.

Sähkötuotannon organisaatioSuunnittelin tämän kaavion tarkoituksella niin, että se olisi symmetrinen. Vasen puoli huolehtii nykytilanteesta ja oikea huolehtii tulevaisuudesta, mikä oli toimittaja Pekka Hakalalla huolena. Pitkän tähtäimen trendi ohjaa valtiota oikeaan suuntaan ja tietyt energiamuodot ovat paletissa valittavissa kuten järjestelmässäni M Realille aikanaan.

Tässä mallissa on pohjalla vasemmalla puolella PID-säätäjän teoria. Säätöä sähköverkossa tapahtuu lukuisilla päällekkäisillä tasoilla digitaalisesti, ei enää PID-tekniikalla, mutta sen rakenne antaa hyvää pohjaa miten kyberneettinen organisaatio sen tekisi.

Jakamalla tehtävät aikajänteiden mukaan, saadaan säätö tehty normaalitilanteissa. Optimointi tarkoittaa sitä, että myyntipuolella myydään mahdollisimman paljon ja optimoidaan kustannukset ja ostopuolella ostetaan mahdollisimman vähen ja maksimoidaan siitä hyötyä. Kaikkia näitä muotoja olen ollut koodailemassa 90-luvulla.

Derivointi on nopeisiin muutoksiin varautumista ja integointi mukautuu kuukausi- ja vuositasolle. Ennustamista varten tarvitaan aikasarja-analyysiä, ja tavoitefunktio g(t), jota voidaan lähestyä, mutta huipusta kannattaa pysyä kaukana. Aikasarjaohjelma piirtää kuvan käyrästä tuntitasolle asti, ja sen mukaisesti sähkö voi ostaa pörssistä tilanteen vaihtuessa päivän sisälläkin.

Muutoinkin tulevaisuutta ja ennakointia varten tarvitaan muutosjohtaja ja tuotekehitys-osasto, joka kehittää ja mallintaa energiamuotoja etukäteen. Esimerkiksi maalämpö sopii loistavasti Suomeen, paitsi, että pakkaspäivinä se nostaa kulutuksen huippuunsa, mikä tulee sitä kautta Suomelle kalliiksi.

Kaikki tuotanto menee tässä mallissa Inputin ja Outputin kautta mei-suureena: materiaali/energia/informaatio ja siihen voi liittyä myös rahaa, palveluita ja ihmisiä. Siinä välissä tapahtuu transformaatio (tuotanto), joka on mei:n muutos.

Mielestäni ei olisi mitään estettä toteuttaa tämäntapaista organisaatiota Suomen valtion johdosta alkaen, mutta muutosten teossa on aina kitkaa, enkä sitä edes suosittele. Ehkä muutamia hyviä ideoita tästä mallista saa heille vaikka heti. Organisaatio on funktionaalinen, mutta on muutettavissa kehittyneempään matriisimuotoon normaalein keinoin.

Miksi tällaisia systeemeitä kannattaa miettiä?

Joku voisi ajatella, että tällainen suunnittelu on turhaa. Laadin tämän mallin uutta kirjaani varten ja lähetän se toimittajalle selkeyttämään kenties hänen käsityksiään. Tämä ajattelu vie kohti digitalisaatiota.

Jokainen pallukka tuossa kaaviossa on matemaattisesti määriteltävissä ja ohjelmoitavissa. Siksi vanhan PID-säätäjän mukaanotto on tässä hyvä idea.

Organisaation osia voi toteuttaa tietokoneella, tai voidaan räätälöidä sellaisia toimenkuvia, jotka istuvat mainiosti säätöteoriaan. Silloin saadaan säästettyä ja kohotettua tuottavuutta.

Kaikki nämä vaiheet aikanaan ohjelmoineena mielestäni tämä kokoonpano on paitsi toimiva myös modulaarinen, koska siinä ei ole mukana byrokratiaa, mikä monesti halvaannuttaa tuottavuuden ja ennenkaikkea muutoskyvyn, mikä on oikea puoli tästä kaaviosta.

Kyberneettinen malli Suomen energian tuotannosta, olkaa hyvät!

 


IT System Reverse and Forward Engineering

Julkaistu 8.1.2016

IT systems are hard systems, which have their internal semantics built on certain programming languages, protocols and virtual machines.

It needs specific systems thinking to understand pragmatics of each system. Learning one big component with all of its functions from source code can require years of man power. In the USA there is business to translate old-fashioned software implementations automatically to a new platform by automatic tools. This business can give profit to a software robot about 1 dollar per line. If there is 10 million lines of Cobol to be translated, then the software robot, e.g., its owner can become 10 million dollars richer, after the process.

I have visited software conferences since 2000 to meet experts of this kind of technology world wide. I have also shown my expertise in automatic translation making patents and holding presentations in 10 different countries including doctoral dissertation about symbolic analysis.

Any4Any – Automatic Porting Platform from Any Source to Any Target

Here one sample about a high technology maintenance tool as a business idea to be presented in a global software community about 12 years ago.

SwGenerator was my high tech startup company, established in 2000. We were six eager experts to reach the world using the method below.

Any4AnyAs you can see, there are islands for the decades: 1980 to 1990, and 1990 to 2000, to be carried via a bridge named Any4Any to the most modern decade, starting from 2000. There is one crane in the left side of the bridge to parse code and another crane on the right side to generate new code. Parser PT = x(t) is an inverse function for generation Code = y(t), so y(PT)= Code. So simple with parse trees, PT.

In the bridge there are specific lines for UI, DB and modeling to be specifically transformed into a selected new form, with relevant automatic documentation included.

A modification from Unix Cobol to J2EE Java was called Unix4J2EE (architecture) and Cobol2Java (language). This kind of reverse engineering process was much studied in the beginning of the 21th century. Some conference series are IWPC, WCRE, SLE etc.

My technology for translating was based on GrammarWare, a specific Prolog-tool, which was originally developed in Denmark using the tool Visual Prolog. I made much work to implement a translator generator to enable this kind of business platform. A translator generator is a meta tool to enable definition of how parse trees from Cobol and others could be connected into another language as Java and C++, and other modern languages.

Prototyping and Experience

We succeeded to implement about 10 different translators between 2000 to 2004, and thereafter I built more tools for Symbian C++ and many specification languages like XML and protocol generators. The principle using grammars defined in each language was excellent, because it gives a standard just in the correct format to the developer to use. Unfortunately there are some exceptions in languages that require some modification work from the programmer. Especially C++ is a nasty language.

What was learnt?

This Any4Any – idea was one of the most ambitious software projects in Finland in this century. It was given high graduation in a competition of 170 other startup software companies for 12 years ago. Unfortunately, Sitra didn’t grant funding to it, because it was evaluated only one person, a 70 year old emeritys professor, who had no knowledge on modern software tools. So it goes. Software knowledge in Finland’s infrastructure was then very very narrow, and so it is now.

It could have been nice business to have multiple software robots to translate customer source code into new architecture, with income of 1 euro per line in the speed of thousands of lines per minute. To earn million euros not much manual work is needed because of this kind of digitalization.

Any way, there is a company, Software Revolution, in USA and Canada, owned by Phil Newcomb doing this kind of easy and lovely business year to year. It is not easy business because of incompatiblities between languages, but this company has found this niche very profitable having customers in NASA, Boeing etc.

This project and all research on it have taught me ”everything” about computer semantics, automata, protocols, architectures, platforms, virtual machines, compilation and linking, translating, porting, software maintenance, automatic tools, code generation, parsing, pretty printing, automatic documentation, grammars and specification languages, modeling technology, source code simulation to be combined in my dissertation Symbolic analysis  to be implemented as an atomistic model, which is a novel principle to describe a modular computer, which doesn’t need to have a certain CPU in it.

Atomistic model for software.

Atomistic model for software.

What has Symbolic Analysis to do with Systems Thinking and GoodReason?

In software implementations every part is formal, and it can be automatically processed: Input –> Process –> Output. Also the part Process can be reverse engineered from line to line either source code or machine code or virtual code. There are architecture layers in each implementation, starting from the bottom: CPU and IC circuits to the top, which normally is an application, the user interface.

Every bit of any kind of IT system, except hidden parts, can bu understood by using certain formalism. Bugs are normally hard to be detected, but I have built a methdology to help users to find bugs in any code based on certain heuristics, which uses best practice of maintenance connected to best knowledge of maintenance tools.

Systems thinking is a method, a high level formalism, which contains most used reasoning techniques in a package GoodReason to help the user in understanding existing systems of any kind in order to develop systems of new kind.

So GoodReason is a cognitive method compared with the automatic tools: Any4Any and Any2Any platforms and translators.

Person, who uses GoodReason, is at first a reverse engineer of society and after understanding the problems and corrections, he/she is a forward engineer to propose modifications to society, which make it better.

IT systems are hard, but society systems are soft and dynamic and stochastic. It can be seen that IT system is a base class of systems, whose properties are inherited by the soft system technology, with its extensions and limitations.

 

 


Björn Wahlroosin ”Talouden kymmenen tuhoisinta ajatusta” Systeemien näkökulmasta

Julkaistu 7.1.2016

Wahlroosin uusi kirja ”Talouden 10 tuhoisinta ajatusta” täytti syksyllä kirjakauppojen hyllyt. Oliko se sen arvoista?

”Wahlroos oikoo ekonomistien väärinkäsityksiä isolla itsetunnolla”, kirjoittaa Juha Keskinen Iltalehdessä. Wahlroosilla on oma taustansa tehdä päätöksiä ja leimata talouden tuhon ajatuksiksi niitä, mitkä eivät kantaansa sovi.

Äärimmäistä talousajattelijaa kuvaa yleensä ehdottomuus sekä haluttomuus jakaa yhteiskuntaa osiin erilaisiin toimijoihin, joista toiset hyötyvät, mutta toiset eivät. Niinpä ajattelunsa mukaan yhteiskunta olisi homogeeninen kone, jossa on kuitenkin jäseniä, jotka kaikki kokisivat talouden tyrskyt samanlaisina. Silti hän puhuu tuhoisuudesta.

Kommentoin tässä 10 kohtaa Taloussanomien artikkelia, kirjoittajan Mika Keskisen repliikkien jälkeen.

1. Menokuri tukahduttaa talouskasvun:

”On niukasti esimerkkejä velkaelvytyksen toimivuudesta. Työttömyys on pikemmin rakenteellista kuin suhdannepohjaista.”

  • Vaihtoi puheenaihetta menokurista velkaelvytykseen, mikä on aivan eri asia. Työttömyys on tosiaan jäänne viime vuosisadalta, ja rakenteellista.
  • Menokuri laskee aina ostovoimaa, mikä on myrkkyä kotimarkkinoilla toimiville yrityksille. Monet firmat ja akateemiset pätkätyöläiset (yleensä jätetään huomiotta) tekevät myös töitä julkiselle sektorille. Leikkaukset koskevat myös näitä kaikkia ihmisiä. Julkinen sektori ei ole mikään saareke erillään muusta yhteiskunnasta.

2. Kapitalismi johtaa luonnonvarojen riistoon:

”Omaansa ei kannata riistää.”

  • Vastuu jakaantuu ”kapitalistisessa” yhteiskunnassa niin, että yksityiset saavat voitot, mutta he eivät lähde julkisen sektorin kanssa vastuuta jakamaan. Julkinen sektori ei saa rahoitusta kasaan esimerkiksi sademetsien pelastamiseksi — ainakaan tapauksessa missä suomalainen firma hakkaa Amazonilla sademetsiä, ja kyseinen valtio siellä on pahoissa ongelmissa muutenkin.
  • Luonnon tilan kehitystä voi seurata mediasta ympäri maailman. Todisteita löytyy.

3. Alijäämät hoituvat veronkorotuksilla:

”Luulemme, että kun veroprosenttia nostetaan, verotulot nousevat samalla määrällä. Ei se niin mene. Kun veroja nostetaan, yhä useampi miettii, että tekeekin joitain muuta, esimerkiksi vähemmän työtä.”

  • ”Yhä useampi miettii mitä tekisi, tekisikö vaikka vähemmän työtä”. Mutta tämähän olisi mainiota, niin työllisyys paranisi, koska….akateemisia työttömiä on maailma täynnä, Suomessakin 50.000. He olisivat innoissaan tulossa työmarkkinoille ja kasvattamaan yhteiskunnan kakkua, mitä kyllästyneet ja väsyneet eivät pysty tekemään sillä antaumuksella.
  • Työtä pitäisi osata jakaa tasapuolisemmin niin, että useammat pääsisivät osalliseksi siitä. Työn ei saisi olla eriarvoistava keino, joka antaisi syyn syrjäyttää osan porukasta pois.
  • Alijäämä ei ole EU:ssa muuta kuin itse aiheutettu ongelma, joka johtuu Saksan vahvuudesta ja siitä, että maat eivät voi säätää oman valuuttansa tasoa. Siinä mielessä nämä asiat eivät ole yhteismitallisia. Alijäämäsääntöä pitää väljentää tai edistää euro-maiden tasapainoa muutoin. Euro on tässä suhteessa epäonnistunut ratkaisu, mutta korjauksilla sitä voisi yrittää parantaa. Tästä ongelmasta kärsivät lähes kaikki euro-maat, paitsi Saksa.

4. Tuloerot haittaavat talouskasvua:

”Kasvu syntyy siitä, että investoimme ja luomme uusia työpaikkoja. Jotta voisimme investoida, tarvitsemme kapitalisteja, ihmisiä jotka ottavat riskiä ja rakentavat työpaikkoja. Siksi tarvitsemme järkevissä puitteissa myös rikkaita ihmisiä.”

  • On kyseenalaista saadaanko kasvua yleensä aikaan.Sitä pitäisi miettiä puhtaalta pöydältä.
  • Olisi erinomaista saada ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi, nimenomaan tietyn kynnyksen yli. Lisää yrittäjiä toivotaan ja hyvä niin.
  • Mutta jos heillä ei ole siihen varaa tuloerojen takia oltuaan matalapalkkaisia, syntyy turhautumisen jälkeen työttömyyttä kun joku starttiraa on vain hetken lohtu jos sitäkään.
  • Rikkautta ei kannata proaktiivisesti luoda lisää ”varmuuden vuoksi”. Se olisi varsin harkitsematonta valtion kylvää rahaa tuhlaamisen ilosta. Olkoon rikastuminen ansiota heidän ponnisteluistaan nostaa muitakin ihmisiä ”päivänvaloon”: vaikkapa tässä järjestyksessä.

5. Inflaatio on kuluttajahintojen nousua:

”Inflaatio on rahan arvon tippumista, painetaan liikaa rahaa suhteessa tavaroihin.”

  • Inflaatio ei ole rahan painamista. Luulisi pankinjohtana tämän tietävän. Finanssipolitiikan ja rahapolitiikan pitää olla asiallista. Korkotemppuilulla yritetään nykyisin pitää inflaatiota 2%:ssa. Joskus onnistuu, joskus ei. Inflaatio on seuraus kysynnän kiihtymisestä.
  • Vakauden ylläpito pitäisi olla päätarkoitus, kuitenkaan kasvua estämättä.

6. Markkinat eivät toimi tehokkaasti:

”On täydellinen ihme, jos joku markkina ei ole tehokas. Se että joku markkina ei ole tehokas, merkitsee, että siitä joku voisi tehdä käsittämättömiä määriä rahaa.”

  • Aika erikoinen kommentti, että markkinat aina olisivat tehokkaat. Ainakin Suomessa lausuttuna kuulostaa kummalliselta. Kartelleista ja monopoleista ja sisäpiireistä meillä on ihan tarpeeksi tietoa (mm. MOT-ohjelmissa suuri osa lähetyksistä liittyy tähän).
  • Markkinat toimivat näin:
    • Jos kilpailijoita on liikaa, se on tuottamatonta kokonaissysteemin kannalta.
    • Jos niitä on liian vähän, se on tuottamatonta asiakkaan kannalta (monopoli).
    • Siinä välissä on optimi, ja se alue voi olla joskus melko pieni.

7. Korot eivät voi laskea alle nollan:

”Kun ensimmäistä kertaa viitisen vuotta sitten aloin sanoa, että eurokorot pitäisi laskea negatiivisiksi, ihmiset olivat shokeerattuja. Tietenkin korot – varsinkin maailmassa jossa ei juurikaan ole paperirahaa jäljellä – voivat ihan hyvin olla negatiivisia.”

  • Aika merkillisiä kaavoja matematiikkaan saadaan jos korot ovat alle nollan (näin on tahatunut valtiotasolla). Alkeismatematiikka joutaa roskakoriin ja ”kauppaopiston” kirjat myös.
  • Negatiivisen koron markkinat olisivat köyhän markkinat.Kyllä se idea saisi laajan kannatuksen.
  • Miksi matalat korot eivät siirry yritys-tasolle ja kansalaistasolle, sinne missä kärsitään lamasta? Se olisi oikeudenmukaista, jos onnistuisi.
  • Äärimmäisen epäterve ilmiö on se, että raha etsii paikkaansa eikä löydä tuottoisia kohteita, pesiytyy pörssiin ja aiheuttaa sinne kuplan. Tosin tällaisia kuplia on ennenkin nähty…

8. Vapaita markkinoita ei ole

”Klasikko, jota kaikki rakastaa: meillä on niin hirveästi monopoleja! Todellisuudessa niitä ei juuri ole. On vaikka kuinka monta bisnestä, jossa on vaan kaksi toimittajaa, esimerkiksi McDonalds ja Burger King, ja se kilpailu on ihan murhaavaa.”

  • IT-ala Suomessa on pahoin vääristynyt. Jokaisessa tapauksessa kun vaikka kaupunki tekee sopimuksen metro-toimittajan kanssa (Hki ja Siemens), joudutaan ”epä-vapaisiin” markkinoihin, missä sopijat on rajoitettu ja rajoittuneisuus aiheuttaa ongelmia.
  • Entä sote-ala Suomessa, onko siellä vapaa kilpailu tulevaisuudessa?

9. Euforiat, paniikit, romahdukset ovat helposti estettävissä:

”On erittäin helppo eliminoida kaikki finanssikriisit, mutta silloin meillä ei ole minkäänlaista taloudellista kasvua. Talouskasvu tulee riskinottamisesta.”

  • Miten se olisi erittäin helppoa, jos ei ole kokeiltu? Kasvun ei pidä olla itsesarvo, vaan tavoitteen tulee olla kokonaisuuden hyvinvoinnissa.

10. Keskuspankkien pitäisi vain torjua inflaatiota:

”Näimme mihin se johtaa, kun EKP yritti ensimmäiset viisi vuotta (finanssikriisin jälkeen) torjua vain inflaatiota. Se ei mennyt erityisen hyvin.”

  • Tässä ei pidä kaivella sekalaista lähihistoriaa, missä on tehty vakavia virheitä muutenkin. EKP:n tehtävää pitää ajatella eteenpäin, ja nykyinen toimeksianto on hyvä ottaa pohjaksi.
  • Vakauden säilyttäminen on keskuspankkien päätehtävä, ja vaikuttaminen eri maiden pankkijärjestelmiin tulisi tehdä niitä kiristämättä jos mahdollista.

Keskinen toteaa: ”Wahlroosin oma persoona ja elämänpiiri puskee kuitenkin kirjassa paikoin häiritsevästi lävitse.”

Ketkä hänen ennustelemaansa tuhoa olisi saamassa aikaan, elleivät ne jotka ovat vallassa? Pitäisikö ongelmia etsiä päättäjien suunnasta?

Systeemiajattelija ei ymmärrä näitä tuhon ajatuksia tuhon ajatuksina, vaikka numerot 2 ja 9 liittyvät jonkinasteiseen romahdukseen. Luettelossa on 10 mielipidettä, joista toisille löytyy puoltavia sekä vastustavia mielipiteitä. Monet ovat käsittämättömiä väitteitä, olkinukkeja, ja niin on ollut kirjoittajalla varmaan tarkoituskin. Pitää järkyttää. Maailma ei silti ole kovin mustavalkoinen, vaan täynnä harmaasävyjä.

Talousalan kirjallisuus on viime vuosina muuttunut kehnoon suuntaan, näin arvelee Alf Rehn esityksissään. Taloustiede on selviästikin itse tehnyt itsensä lähes tarpeettomaksi kun on epäonnistunut niin pahoin. Pystyvätkö poliitikot pelastamaan taloutta kun ammattilaiset eivät siihen pysty? Muutaman vuoden päästä olemme viisaampia.


Arvio Anders Borgin arviosta riskeiksi vuodelle 2016

Julkaistu 6.1.2016

Anders Borg nousi Ruotsissa arvostetuksi talousasiantuntijaksi valtiovarainministerinä ollessaan. Hänen koulutuksensa on vaatimaton, ei lainkaan loppututkintoja, joten hänen osaamistaan ei voi päätellä akateemisella tasolla. Kannattaa suhtautua varauksilla päätelmiinsä, ja aina voi systeemiajattelijana miettiä mitä arvioisi toisin. Areena on vapaa keskustelulle, ja dialogille, mikä on siitä jalompi muoto.

Borgin mainitsemat riskit 1-6 (linkki)

Alla hänen arvionsa otsikossa ja kommenttini sen alla.

1 Poliittinen populismi

Äänestäjille on helppo tarjota helppoja ratkaisuja vaikeisiin ongelmiin. Tämä kielii ihmisten pettymyksestä yhteiskuntaan, mikä Ranskassa näyttää olevan pahinta, mutta Suomessa aika kesyä. Populismi ei itsessään mitään pahaa saa aikaan, ellei mene anarkismin tasolle, ja siinähän on kysymys jo ihan eri asiasta kuin populismi.

Populismi on vaara lähinnä poliitikoille, jotka ovat juuttuneet vanhoihin asetelmiin. Me kaikki olemme samaa mieltä Euroopan taantumisesta. Se pitäisi hyväksyä ja lähteä rohkeasti uudistamaan. Varmaan Borg on samaa mieltä. Sitä kautta tämä riski häneltä poistuisi.

2 Yleinen turvallisuus ja pakolaiskriisi

Borg haikailee USAa maailmantaloutta vakauttavaksi tekijäksi. Tässä näkyy varmaan hänen taustansa, taipumus pitäytyä valtiovarainministerin henkilösidonnaisessa ajattelussa. USA ei velkaongelmineen monien kriisien oloissa pysty itsenäisesti nousemaan vakauttavaksi tekijäksi paitsi muiden myötävaikutuksella. Jos Kiinalla ja Euroopalla menee huonosti, silloin USA suhteessa nousee, mutta jos kauppa hiipuu kaikilta, USA tuketutuu sisämarkkinoihinsa. Tässä kaikessa johtajuudella ei ole suurta merkitystä, sen verran kaoottisia ovat maailmatalouden tekijät.

Borg näkee YLE:n jutussa pakolaisongelman vain kunkin valtion sisäisenä ongelmana (ehkä YLE on poistanut merkittäviä kohtia). Pahimmillaan pakolaisten aiheuttama riski on valtioiden välisissä suhteissa jos pakolaisia aletaan häätämään rajoilta pois niin, että heille ei ole olinpaikkaa. EU on ollut kovin huono selvittelemään edes alkuun tätä politiikkaansa. Riski on pahimmillaan siinä, että on toimimaton EU, joka pahentaa riskiä sallimalla miljoonien tulla maanosaajaansa. Parasta hoitoa olisi antaa pakolaisille elinmahdollisuuksia mahdollisimman lähellä kotiaan. Suomen 40 asteen pakkasissa tuskin pärjäävät.

3 Britannian kansanäänestys

Jos Englanti eristäytyy EU:sta, seuraukset olisivat Borgin mukaan järisyttävät. Brexit heikentäisi Englannin ja koko Euroopan asemaa kansainvälisesssä kilpailussa.

Tässä on hyvä huomioida se, että systeemit tahtovat oppia. Annetaan niille oikeus olla rationaalisia. Jos Englanti torjuu Angela Merkelin komennon ja Ranskan täydellisen sekoilun kaikissa mahdollisissa asioissa, se on luonnollista kehitystä, eikä pidä sellaista estää väkivalloin (sanktioin) kovin pitkään. Nyt on EU:lla vuoro näyttää kuinka yhteistyökykyinen yhteisö se oikein onkaan. Jos Merkel (hänellä liikaa valtaa) epäonnistuu siinä, silloin ei laukea riski, vaan alkaa uusi alku erilaisessa Euroopassa. Se pitää nähdä mahdollisuutena.

Poliitikoille tyypillistä on nähdä oma etunsa. Siksi Euroopan valtiomiehet haluavat nähdä EU:n vahvana. Näin myös Suomessa harjoitettiin pitkään ns vahvan markan politiikkaa, ja se johti Suomen pahoihin ongelmiin 1980-luvulla (pankinjohtaja Kullberg).

Britannian kansanäänestys on tervetullut paikka testata kansalaisdemokratiaa ja päättäjien kykyä selviytyä haasteista. Siinä vaiheessa tapahtuu vamaan monia uudistuksiakin, ja myös lobbausta, mikä vie väärään suuntaan.

4 Venäjä, Venäjä, Venäjä

Borgin mukaan Venäjä voi lyhyellä tähtäimellä muodostua uhaksi naapurivaltioilleen. Tämä varmaankin pitää paikkansa jopa niin, että jos se saa niistä lisää valtaa, tämä uhka jää pysyväksi.

”Suomen ei saisi osoittaa heikkouden merkkejä.” Tätä lausetta on vaikea ymmärtää. Suomi voi liittyä ehkä Natoon, mikä olisi voimistumista. Toiset näkevät sen uutena uhkana (minä en niinkään).

5 Heikko kasvu ja epävakaat markkinat

Maailmantalouden kasvu pysyy Borgin mielestä heikkona. Riippuu siitä miten kasvun määrittelee. Setelielvytys (quantitative easing) varmuudella jatkuu, eli rahaa tulee lisää markkinoille ja sitä kautta kasvu voi jatkua. Sodatkin kiihdyttävät kasvua. USA:n sodat Afganistanissa ja Irakissa ovat maksaneet biljoonia dollareita. Valtion infrastruktuurin tuhoutumista ei lasketa näissä kekkereissä. Jos laskettaisiin ja kulut diskontattaisiin hävittäjille, silloin maailmasta tulisi siistimpi paikka asua. Tietenkään tähän ei ole mahdollisuuksia, koska kuka vahvimmalle sääntöjä asettaisi?

Markkinat ovat epävakaat kuten Borg luettelee listassaan kaikki maailman maanosat. Mikä olisi vakain osa maailmaa: Etelä- vai Pohjoisnapa?

Jollakin tapaa ihminen osaa systeeminsä ja taloutensa sotkea vaikka setelipainot jauhavat koko ajan. Wall Street Journalin artikkeli siitä täällä.

6 Kiina ja kehittyvät markkinat

Kiinan valtaisa kasvu vuosikymmenen ajan on elvyttänyt kehittyviä maita, kuten Suomea.  Borg miettii, voisiko se muuttua moderniksi kulutusyhteiskunnaksi, joka lisäisi nykyisen notkahduksen jälkeen optimismia kehittyvillä markkinoilla.

Hetkessä Kiina ei kulttuuriaan muuta. Se on vielä lähes diktatuuri, yksipuoluejärjestelmä, missä kansalaisoikeudet ovat heikot. Valtava kilpailun käynnistämä kehittyminen Kiinassa on menossa kaikilla aloilla koulutuksesta ja tutkimuksesta alkaen. Siinä Kiina on pidemmällä kuin Suomi, jossa koulutus taantuu, yliopistot ovat ulkoisten arvioiden mukaan sammahtamassa jne.

Lehden arvion ja IMF:n ennusteen mukaan tänä vuonna puolet maailman ihmisistä elää maissa, joissa BKT kasvaa vähintään 6%. Tämä on tietysti hieno saavutus (eurooppalaisista maista taantuu pahiten Suomi). Kannattaa muisuttaa valtiovarainministeri Anders Borgia, että tuo kasvu tapahtuu pääosin velkarahalla oloissa, missä johdannaiskriisi väijyy entistä pahempana. BKT:n kasvaminen on ehdottomasti hyvä asia, jos se suuntautuu sellaisiin talouksiin, jotka hankkivat sillä reaalista ja pysyvää tai käyttävät lähitarpeisiinsa niin, että se raha hyödyttää lähiseutua. Se raha voi ikään kuin monistua koska se kiertää monien talouksien ja yritysten kautta yhä uudelleen.

Mutta jos kasvulla saadut tulot siirtyvät veroparatiiseihin tai käytetään kansainvälisiin konflikteihin tai muutoin katoaa olemasta, silloin tämä lisää maailmantalouden romahduksen riskiä. Kiinassa pörssit olivat jo viime viikolla romahtaa, kunnes kauppa keskeytettiin. Entä jos ei olisi keskeytetty, olisiko paniikki jatkunut?

Tytti Sulander artikkelin lopuksi pohdiskelee pessimistisesti tuoko vuosi 2016 pettymyksen myös kehittyville markkinoille.

World Economy Foorum julkaisee hyvin kattavan ennusteen maailman riskeistä vuosittain. Siinä on tunnettu luokittelu, mihin kuuluu yhteiskunnan eri tasojen arviointi, luonnon tila jne. Kaikkia niitä voi miettiä ssyteemiajattelun keinoin, joko objektiivisesti tai subjektiivisesti omia arvostuksiaan painottaen.

Borg ei esittänyt kuinka korjata ja eliminoida riskejä. Kuvassa alla on yksinkertainen kaavio, joka esittää systeemistä kiertokulkua: oppimisen kehää. Olisi hyvä jos vaihe 1 olisi jotenkin hallinnassa. Pitäisi olla hyvä käsitys elämän tarkoituksesta, sama kiinalaiselle ja suomalaiselle ja Anders Borgille. Jos sen voisimme sopia ja noudattaisimme sitä, pääsisimme myös vaiheeseen 6: eli onnistumiseen. Insinööreillä on kaikki tarvittava tekninen tieto, rahaa on todellakin maailmassa enemmän kuin koskaan ennen. Mikä estää, mikä mättää?

Voitaisiinko oikealla koulutuksella ja informaatiolla löytää yhteinen elämän tarkoitus, mitä vastaa Spiral Dynamics – ajattelussa Systemic WorldView?

Maailmantalouden kaavio

Lisää tietoa ihmisen kyvykkyydestä mm täällä Beckin kertomana.


Ruotsin ja Tanskan välille kiista

Julkaistu 4.1.2016

Ruotsi päätti eilen, että ketään ei tule Tanskasta sen rajan yli ilman papereita. Siitä aiheutui heti vakavaa kohua Tanskassa. Oikeastaan uskomattomin tilanne kahden Skandinaavion valtion välillä sitten toisen maailmansodan.

Selvitän sitä instrumentalismin, visualisoinnin, logiikan ja valtateorian näkökulmasta tarkoituksena motivoida lukijoita systeemiajattelun käyttöön. Tästä monenkirjavasta joukosta tulee tälle kirjoitukselle viitekehys.

Viitekehyksen yksilöinti

Alla numeroituna näkökulmat:

  • 1: Instrumentalismi puolustaa ja houkuttaa käyttämään teorioita hyväksi vaikkakaan faktojen laadusta ei välttämättä ole takeita, niin kuin tässä ei olekaan.
  • 2: ”Valtateoriaksi” poimin Wileniuksen ja Ståhlen kirjasta taulukon ”Vallan muodot ja vaikutus”, mihin lisäsin ylimmäksi tasoksi omistajavallan, sillä omistusoikeus taitaa olla länsimaisessa järjestelmässä pyhimpiä arvoja. Yrityksen omistajat voivat erottaa hallituksen ja toimitusjohtajan. Valtion omistajia ovat tavallaan ainakin välillisesti kansalaiset, jos demokratiasta on kysymys.
  • 3: Logiikaksi poimin Antony Hoaren kehittämän tekniikan (Hoaren tripla), mitä käytetään tietojärjestelmätieteessä paljonkin todistamaan ohjelmarakenteita ja -moduleita oikeaksi, sekä muotoilemaan testejä softatuotannossa.
  • 4: Visualisointi selviää kuvasta. Se on rich picturing – tyyppistä.
  • 5: Systeemiajattelua on tässä määrittää valtiot valtarakenteina matriisina, missä jokainen taso on ulkoapäin musta laatikko, tuo Hoaren tripla.

Systeemin valtajärjestelmät

Mailla on näin ollen viisi tasoa: ylimpänä demokratia (lippu) ja kaikkien tahojen tarve toimia kansalaisten parhaaksi. Seuraava taso on systeemivalta: vallan lähteenä maan omaksumat arvot ja rakenteet. Vallan perustana on sen uskomusjärjestelmä. Seuraava taso on resurssivalta, mikä perustuu organisaatioon. Prosessivalta tarkoittaa toimeenpanoa ja viimeisenä merkitysvalta on epämuodollista ja se rakentuu näyttöjen ja kokemusten perusteella. Aloitejärjestelmä on osa merkitysvaltaa.

Kuvassa alla aihetta on laajennettu EU:n suuntaan. Vielä ei tiedetä millaisia kriisikokouksia tästä on tulossa. Osallistuuko Saksa tähän?

Ruotsin ja Tanskan välinen kiista 3.1.2016

Ruotsin ja Tanskan välinen kiista 3.1.2016

 

Jokainen valtajärjestelmän taso reagoi, jos syyt ovat painavia, ja tuloksena tulee seurauksia. Siitä muodostuukin Hoaren tripla. IT-osaamisen loistavia puolia on kyky yksilöidä ja tarkentaa malleja jopa bittitasolle asti, jos tietoa on riittäväksi (instrumentalismin asettama rajaus itselleen). Näin voidaan kuvitella käyttäytyminen jokaisen valtajärjestelmän osan sisälle. Voimakas johtaja saa tahtonsa läpi, mutta heikosti johdettu organisaation osa on tietysti arvoitus. Mikään ei takaa oikeellisia tuloksia valtiotasollakaan, se on Suomessakin viime vuosina nähty.

Uhkana rajatarkistusten tulossa on Sengen – järjestelmän kaatuminen. Kuinka suuri onnettomuus siitä tulisi, aiheuttaisiko se EU:n kaatumisen? Näitä asioita päätellään jo Saksassa, ja tämän vuoden aikana näemme miten triplat alkavat toimia, paukkuvatko kuplat ja kaatuuko dominopeli?

Systeemiajattelun kontribuutio yleistäen

Tässä viitekehyksessä oli viisi näkökulmaa, mutta ne eivät tietenkään ole ainoat vaihtoehdot. Jokaista näitä teemaa voi vaihtaa ja korvata paremmin sopivalla uudella tavalla, ja silti vielä puhutaan systeemiajattelusta. Se on paras ja geneerisin tapa sovitella yhteen minkälaisia teorioita ja malleja tahansa, eri aloilta. Jokaista tasoa voi simuloida ja mallintaa Excelillä tai vaikkapa päätöksentekojärjestelmällä. Systeemiajattelun opiskelu GoodReasonin tapaan on hyödyllistä aina kun vastapuolella on toisenlainen viitekehys kuin itsellä. Näin oppii vertailemaan sisältöjä ja tuloksia, että miten se Ruotsin Hoaren tripla oikein toimiikaan.

Taitava systeemiajattelija saattaa jatkaa kuvan piirtämistä jakaen sitä osiin, jolloin muodostuu uskomusverkko. Sille voi tehdä riskianalyysiä. Hyötyä päättelystä saa sellainen taho, jolla on suuria sijoituksia Euroopassa tai liikkuu paljon Euroopan maiden välillä. On hyvä ennakoida kriisit.

”Aikainen lintu löytää jyvän”.