Ajankohtaista

Voiko yksi mies muuttaa maailman? Seurataanpa Tansaniaa!

Julkaistu 23.3.2016

Tansanian presidentti MagufuliKerrassaan mielenkiintoista tietoa kuuluu Tansaniasta. Uusi presidentti John Magufuli tuntuu uudistavan maata kokonaisvaltaisesti ruohonjuuritasolta asti: kaikille työtä ja mahdollisuuksia. Maailmassa ei ole montaa maata, joka tähän pyrkisi myös de facto, eikä pelkästään juhlapuheissa (saadakseen vaalivoiton).

Presidentti on ollut vallassa vasta muutaman kuukauden, ja selviä muutoksia on näkyvissä. Tansania on kuitenkin nouseva talous, joten sitä ei pidä aliarvioida.

Suurlähetystön artikkeli aiheesta  tässä (marraskuu 2015).

Joukko ulkopolitiikan tutkijoita ja opiskelijoita kirjoittaa aiheesta värikkäästi sivustolla The Ulkopolitist.

Reilut 100 päivää vallassa ollut Tansanian uusi ”hipsteripresidentti” John Magufuli on saanut huomiota ulkomaita, esimerkiksi Suomea, myöten, sillä hänen vaalilupauksensa korruption kitkemisestä eivät ole jääneet vain sanoiksi.

Kiistelyä on yleensä siitä, voiko johto olla voimakas, vai pitääkö johto valuttaa alemmille tasoille, jolloin se ei olisi populistinen. Magufulia voitaneen verrata Venezuelan Hugo Chaveziin kansanomaisuudessaan, mille asenteelle löytyy helposti vastustusta ns yläluokasta (Venezuela on Chavezin jälkeen ajautunut valtaviin vaikeuksiin).

Demokratia ei toimi juuri missään?

Onko EUssa toimiva demokratia? Voivatko suomalaiset valita EU:lle presidenttiä, tulevaa valtiovarainministeriä tai sen keskeisiä johtajia kuten Saksan liittokansleria?

Ihmetellä täytyy miksi maailman 200 valtiosta suurin osa on jämähtänyt paikoilleen niin, että eriarvoisuus lisääntyy, talous heikkenee ja tulee lukematon määrä erilaisia ongelmia. Belgia on esimerkki maasta, joka on menettänyt tulevaisuutensa, ja terrorismi on nyt viimeksi eilen (22.3.2916) saastuttanut sen maineen lopullisesti. Miten voi olla niin, että Euroopan sydämmessä näin voi tapahtua?

Kaikki hallintotavat, jotka johtavat hyvään tulokseen ja positiiviseen kehitykseen, ovat hyviä tapoja. Hallintokoneisto voi helposti myös rappeuttaa itsensä ja maansa.Korruptio on pahinta myrkkyä maalle. Vahva johtaja näkee ihanteen edessään ja etenee sen suuntaan.

Seuraamalla Afrikan maita voi aikanaan oppia tehokkaasti systeemiajattelua: onnistumisen ja epäonnistumisen logiikkaa.


EKP:n setelielvytys askarruttaa

Julkaistu 16.3.2016

Setelirahoitus (quantitative easing) on nyky-yhteiskunnan kummajaisia. Onhan tietysti epäoikeudenmukaista kun uusi ”raha” suuntautuu jonnekin ja aiempi pääoma liudentuu (sen arvo laskee). Toinen saa, toinen ei…
Euroopassa pumpataan jatkossa liikkeelle 80 mrd € joka kuukausi uutta rahaa etupäässä pankeille, siis vuodessa noin biljoona euroa, joka on kaiketi 2000 euroa jokaista eurooppalaista kohti. Se on todella paljon. Summaa nostettiin juuri yli 30%, ja samalla korkotasoa laskettiin reilummin alle nollan!!!

Kaavio ohessa

Netistä ei löydy systeemisiä periaatekaavioita Euroopan talouden kehittymisestä, joten tässä se ensimmäinen. Olkaa hyvä!

Se on silti vain alustava luonnos, koottu osista, kuten linkki alaoikealla: hintajousto ja palkkajousto.

EKP - kaavio 16.3.2016En ole setelirahoitusten vaikutusten asiantuntija, kuten ehkä kukaan maailmassa ei ole, koska vaikutukset nähdään vasta kun jotakin oikein positiivista tai oikein negatiivista tapahtuu. Jutut siitä ovat enimmäkseen kielteisiä ja sekavia:

Yksi positiivisimmista arvioista kuuluu Erkki Liikaselle, jonka mielestä tämä on normaali säätelykeino, ja tulee tehoamaan. Suuret setelit halutaan pois kierrosta, se lienee myös Liikaselle normaalia (linkki).

Kovin keskeneräisessä kuvassa tuon esiin virtoja. En tosiaankaan tiedä minne tämä ”uusi raha” lopulta menee, mutta kirjoituksissa epäillään sen synnyttävän osakekuplaa, koska investointihalukkuutta Suomessakin on vain vähän ja pääomat kadonneet ulkomaille. Pankissa valtio ja yrityksetkään eivät rahojaan nyt pidä, joten tulee kaikenlaisia järjestelyjä, joista osa hyviä ja osa voi johtaa väärään suuntaan.

Systeemiajattelulla voi lähestyä yhteiskunnan isoimpiakin haasteita valikoimalla erikoistarkasteluun tietyn laiset systeemit. Mutta kuinka pitkälle analysointi pysyy kontrollissa, riippuu hänen tiedoistaan. Tiiminä tämä tekniikka olisi erittäin hyödyllinen, koska porukka voisi erikoistua. Kuvaa voisi parannella ja kehitellä jos saisi suuntaviivoja siihen, ja tehdä mallia vaikka Exceliin.

Paras ja lähes ainoa tapa vilkastuttaa Euroopan taloutta on vilkastuttaa pääoman kiertoa oikeissa paikoissa aktivoimalla yrityksiä ja kansalaisia.


Suomen johtamisjärjestelmä keväällä 2016

Julkaistu 7.3.2016

Juhlava otsikko muistuttaa monia avauksia Yrjö Ahmavaaran kirjassa Yhteiskuntakybernetiikka. Kybernetiikan taitoja Suomelta näyttää puuttuvan päivänä, jona AY-päälliköt siirtelevät vastuuta toisilleen kuin kuuma peruna se olisi (tai pingispallo). Vastuun otto ja johtamisen taito ovat vastuun pakoilun selvä vastakohta.

Mitä kybernetiikka ja systeemien teoria meille opettavat johtamisesta?

Tietolähteitä otsikon aiheesta on runsaasti. Peter Senge ja Stafford Beer mullistivat johtamisen viime vuosisadalla juuri tästä näkökulmasta. Ehkä hallitus ja AY-järjestöt eivät ole johtamisen teoriasta kiinnostuneet, kun oma tilanne on niin tärkeä.

Tuon esille yhden kuvan, millä tämän päiväistä (7.3) ”toimintapäivää” voi selittää ja samalla Suomen hallituksen 10 kuukauden taivalta: haparoivasta alusta ei mihinkään.

Biomatrix- metateoria

Systeemin käsite on tärkeä, koska sen avulla voi tiivistää vastuuta ja toiminnallisuutta yleensä. Kaikissa oloissa on varmistuttava, että jokainen systeemi sisäisesti toimii hyvin (viable system model), että se ei aiheuta ongelmia muille systeemeille eikä ympäristölleen. Biomatrix- periaatteessa (http://biomatrixtheory.com/systems-theory/, kehittynyt Etelä-Afrikassa vuosikymmenien aikana) erotellaan toiminnalliset systeemit (palvelut) ja toimijat (entity system: organisaatiot).

boundaries-between-entity-systems-web-perspective[1]Systeemeillä tulee olla johto, säätely ja tapansa oppia. Muutoin se rappeutuu. Biomatrix:ssa on kymmeniä havainnollisia kuvia eri tilanteista. Jokainen hyvä kuva on ”lahjomaton” kun pyritään löytämään toiminnan edellytyksiä kaaokseen, yhteiskunnalliseen haasteeseen. Päähavaintoja oheisesta kuvasta ovat:

  • Systeemeillä tulee olla hierarkiaa niin, että kokonaisuus pysyy balanssissa. Suomessa valta jakaantuu vaaleilla valituille elimille, Eduskunnalle ja presidentille. Hallituksen toiminnasta on säädetty lailla, mutta kansainvälisenä harvinaisuutena AY-järjestöillä on merkittävästi valtaa sopia työntekijöiden eduista (kolmikanta). Tästä vallasta nyt kenkä puristaa.
  • Jos systeemin rajat eivät olekaan kunnossa, se voi aiheuttaa vahinkoa muille, tai muut voivat aiheuttaa sille vahinkoa. Nyt on jouduttu tilanteeseen, missä yksittäiset työntekijäjärjestöt veto-oikeuksineen ovat niin sanotussa kolmikannassa aiheuttamassa ongelmia ja kustannuksia Suomen kansalaisille asioista, jotka eivät mitenkään heitä koske. Esimerkiksi yrittäjät eivät pääse vaikuttamaan asioihinsa, kuten heille kuuluisi.
  • Kuvassa ylin taso olkoon hallitus ja eduskunta, joista pääministerillä on eniten henkilökohtaista valtaa. Keskimmäisessä kerroksessa ovat AY-järjestöt kukin vuorotellen tai yhdistettynä SAK:ksi, miten kuvaa haluaakin tulkita. Myös EK siellä. Alimmalla tasolla ovat työntekijät, joilla tietysti on oikeuksia ja velvollisuuksia omassa asemassaan. Kuvan ulkopuolella omissa hierarkioissaan ovat muut työntekijäryhmät, julkinen sektori ja yrittäjät ja sosiaalietuuksia nostavat ihmiset.
  • Ilmiselvä havainto tästä kuvasta on se, että pääministerille ja hallitukselle kuuluu valta asettaa ehdot ja säännöt AY-järjestöille niin, että kukaan ei lamauta Suomea. Tietysti on otettava huomioon lakko-oikeudet yms, mutta sovittaessa kokonaisratkaisua Suomelle yksittäisten järjestöjen tulee taipua kokonaisuuden hyväksi.
  • Tänään silti meni toisinpäin: SAK näytti asettavan vaatimuksia hallitukselle leikkausten poistamisesta, työaikamuutosten peruuttamisesta, pakkolakien poistamisesta ja veronkevennysten aloittamisesta. Kaikkien näiden koko Suomelle kohdistamiensa vaatimusten lisäksi SAK halusi, että vasta kesäkuussa lopullisesti päätetään astuuko tämä uusi sopimus voimaan vai ei, ja että siihen voisi liittyä siitä jo kieltäytyneet järjestöt milloin tahansa halutessaan. Näin SAK kuvan keskitasolla kiepauttikin yksipuolisesti hierarkian nurinpäin ja laittoi Suomen hallituksen keskelle toteuttamaan SAK:n toiveita. Tämä kuulosti sivullisen korvissa jonkin sortin pehmeältä vallankaappaukselta sinä aikana kun pääministeri Sipilä oli matkustanut Brysseliin ihan toisissa merkeissä.

Päättäjiksi Suomessa näyttää olevan tunkua (system of focus –> external environment), mutta johtajalle kuuluva vastuu omasta organisaatiosta ei heille käy.

Johtopäätökset

  • Pääministerin on palautettava valta itselleen (kuvan ylin taso), koska se kuuluu demokratiaan. Mitään muuta vaihtoehtoa ei ole. Hempeä ja pehmeä ei voi enää olla, jos 10 kuukauteen hallitus ei ole saanut aikaan todellista kehitysaskelta parantaakseen työelämän laatua ja poistaakseen kankeutta, mikä haittaa elinkeinoelämän luontevaa kehittymistä, mikä on tyypillistä itse-organisoituville systeemeille. Paikallinen sopiminen liittyy siihen — vastuullisesti suunniteltuna.
  • Suomen pitää kiinnittää huomiota ennen kaikkea arvokkaimpiin resursseihinsa (koulutetut ihmiset ja pääoma) ja lähteä analysoimaan sitä mikä Suomessa on lupaavaa ja arvokasta, mikä veisi maata nopeimmin ja parhaiten eteenpäin kohti valoisampaa tulevaisuutta. Sellaista analyysiä ei vielä ole nähty, kun on vatuloitu putkimiesten ja kioskimyyjien tasolla (kuvan alin taso).
  • Suomelle pitäisi kehittää sellainen ideaalistruktuuri, joka luo tulevaisuutta proaktiivisesti viiden vuoden päähän ja vielä pidemmälle, ettei pääministerin aika kulu riitelyssä 24 tunnin työajan nostosta vuodessa, mikä aihe kuulostaa kurittoman työntekijän protestoinnilta tiimissään, missä erityisen lepsu pomo.

Systeemiajattelu tuo esiin selkeitä ajatuskulkuja. Se on reitti hyvään johtamiseen olosuhteissa, jotta systeemit noudattaisivat lakia ja kunnioittasivat ylempiä tasojaan.

En ole AY-politiikan asiantuntija, mutta nyt näyttää joka tapauksessa olevan menossa ”jäitten lähtö” työmarkkinoilla: uusi paradigma syntyy kun kankeat rakenteet väistyvät joka tapauksessa joustavan sopimisen tieltä. Aiheutuuko siitä vakavia selkkauksia riippuu paljolti kuvan keskitasosta uskaltaako se heittää irti, jotta pääsisi itse muodostumaan uuteen ja parempaan tilaan. Mitä joustavampia ja oppivaisempia kuvan keskitasolla johtajat ovat, sitä nopeammin päästään tuottoisaan työelämään käsiksi.

Sitä ennen pääministerin ja hallituksen pitää löytää itsensä johtamassa Suomea!


Metayliopisto.fi on nyt auki tiedonjanoisille

Julkaistu 1.3.2016

Yliopistoissa käyneenä milloin missäkin tarkoituksessa aina on jäänyt vaikutelma resurssien riittämättömyydestä. Henkilöstö on niin kiireistä, että jutteluunkaan ei jää aikaa. Opiskelijat kärsivät siitä ja verkostoituminen epäonnistuu kun kontakteja ei pääse avaamaan. Aiempi aiheesta löytyy täältä.
Metayliopisto_Esite_Kansi

Niinpä päätin luoda aivan täydellisen vastakohdan koulutusjärjestelmälle: paikan missä ei ole kiirettä ja missä tietoa syntyy ja se kelpaa siirrettäväksi muillekin toimialoille riittävän korkeassa systeemisessä muodossaan, meta-ajateltuna. Tämäntyyppinen meta-ajattelu on minulle tuttua jo 1990-luvulta alkaen, joten hanke on varmalla pohjalla. Tosin netti-aineistossa on vielä puutteita muutamien viikkojen ajan.

Uudenlaisia tuloksia

Keitä metayliopistosta valmistuu? Vielä ei ole suunnitelmia siihen, koska tittelit eivät ole niin tärkeitä kuin onnistumisen ja oppimisen elämykset. Monelle tulee olemaan elämys osata keskustella ansiokkaasti tutkijan, lääkärin, juristin, ekonomin, insinöörin tai vaikka Havukka-ahon ajattelijan kanssa.

Nyky-Suomen ja maailman pitäisi kehittyä eheämpään suuntaan, missä ihmiset paremmin ymmärtäisivät toisiaan, ja heillä olisi aikaa toisilleen. IT-sovelluksetkin alkaisivat toimimaan paremmin, ja sote-hankkeet, kun keskustelun ja monialaisen osaamisen taso selvästi nousisi, ja oma kilpailuasenne muuttuisi yhteistyöhalukkuudeksi.

Systeemiajattelussa kokonaisuus ratkaisee. Onkohan opetusministeriössä ymmärretty se oikein?

Esite hankkeesta löytyy täältä.

Linkki itse sivustolle on : http://metayliopisto.fi/