Metatiedetaide kukkii

Julkaistu 6.2.2016

Jutussani Brittihuumoria mainitsin, että maailma on joukko Turingin koneita, jos tuo määrittely varsin vapaasti käsitetään. Monille professoreille tuo määritelmä ei käy, koska ottavat sen liian kirjaimellisesti. Ihminen on sosiaalinen olento, jolla on monia tietoisuuden tasoja, joista alimpia on pelkkä rutiininomainen suorittaminen, ja ylimpiin liittyvät Maslowin hierarkian ylimmät tasot, joissa niissäkin tiettyä samanlaista suorittamista havaittavissa, vaikkakin kontekstit silloin hyvin abstrakteja.

Jos maailma on kone ja kovoa, millaista softaa tämä hardware sitten jauhaa? Vastausta voi etsiä teorioista ja ehkä wikipediasta niitä jo vähän löytyy.

Teorioitten teorioista voi piirtää taidetta

Einsteinin mukaan jokaisen teorian pitäisi olla mahdollisimman yksinkertainen, että siitä saisi kaikki turhat piirteet pois. Tämän ansiosta teorioita voi pohtia kuin ne olisivat alkeellisia sääntöjä, poikkeuksineen. Abstrakteja teorioita tietysti vaikeampi hahmottaa, ja osa on kyseenalaisia (kuten homeopatia).

Wikipedia yhdistää teorioita ja periaatteita sivuillaan. Niistä saa aikaan teoriakaavioita ja niitä onkin piirretty mm. CMap-työkaluilla isoiksikin kuviksi. Metateoria on teoria teorioista, esimerkiksi oppiminen on metateoria, jonka usein sanotaan sisältävät viisi teoriaa, jotka edelleen sisältävät viittauksia muihin teorioihin. Esimerkkejä CMapeista löytyy tästä linkistä.

Tarkastelukohteena Psykologia ja menetelmänä GoodReason

Piirtelin kaavioita psykologian suuntauksista tulevia hankkeita varten. Alla vasemmalla sen osa-alueet luettelona ja oikealla siistinä kaaviona aikomuskaavion muodossa. Sen semantiikkaahan voi säätää hieman tilanteen mukaan.

Psykologian alueet Wikissä

Kiinnostavalla tavalla osa-alueet ulottuvat kaaviossa jokaiseen suuntaan. Vasemmalla tässä kyberneettisessä elimessä (keskellä) on aistit ja oikealla vaste, minkä se tuottaa ulospäin. Havaintopsykologia ja psykolingvistiikka ovat selvästikin inputtia tälle systeemille ja outputtina persoonallisuuspsykologia, mikä saattaa näkyä hieman muillakin sektoreilla (en ole niin tarkkaan tutkinut). Kaikki nämä osa-alueet on helppo selvittää klikkaamalla ko sivu auki.

Aika järjestelmällisesti psykologia siis jakaantuu intentionaalisuus-kaavion mukaan.  Samalla wikin sivulla on myös luettelo suuntauksista, mihin suuntaan psykologiaa kehitetään. Äskeisellä tekniikalla on helppo piirtää tämän kuvaksi.

Psykologian suuntauksia Wikissä

Sektorin nimiä on hieman muutettu ja koska kysymys on suuntauksista, voi olettaa, että suuntauksen takaa löytyy lisää suuntauksia, johtamisen teoriaa ja transkendentaalista ajattelua (syvyyspsykologia) jne. Tämä kuva on eläväisempi kuin edellinen, koska tämä aihealue kehittyy kaiken aikaa. Ihmisen käyttäytyminen piirtyy oikealle, siellä on tuloksia, mitä muut ihmiset tästä kyberneettisestä oliosta näkevät.

Mitä metateorioista voi päätellä?

Samalla tapaa tutkin johtamisen teoriat ja sosiologian sekä oppimisen teorioita. Ihminen on ainakin ihmistieteiden teoriansa sillä tavalla laatinut, että ne sivuavat aivojen toimintolohkoja. Tämän tietäen voi jopa ennustaa tieteen kehittymistä ja todeta puutteita monilla käytännön aloilla, joista ei tiedä edes mitään. Johtamisesta yleensä puuttuu kunnolliset kognitiiviset mallit: syvällisempi tieto ja tietämys tietämyksestä, minkä takia rekrytointi työmarkkinoilla on erittäin sekavaa. Systeemiajattelu on tapa korjata puutteita, mitä teorioista voi löytyä tai paikata sitä mikä puuttuu wikipediasta, joka ei todellakaan ole täydellinen tietämyspankki.

Systeemiajattelun harjoittaminen edistää kiteytynyttä älyä, mikä normaalisti kehittyy varsin hitaasti.

Tieteenalat yhdessä keskenään näin käsitteiden kautta kytkien muodostavat aivan kuin fraktaalista taidetta. Samantapaiset muodot toistuvat matematiikasta pehmeään vuorovaikutukseen asti. Voi kuvitella, että kaikille ajattelun tasoille ulottuu tietynlainen meemien joukko, geeniä muistuttava käsite, jota me alkeelliset ihmiset omalla tavallamme tulkitsemme.  Meemi onkin on idea, käyttäytymismalli, tyyli tai käyttötapa, joka leviää kulttuurissa henkilöltä toiselle. Kuvissani esitellyt kaaviot ovat yksi tapa tulkata näitä meemejä ja joku voi pitää näitä kuvia hienostuneena taiteena. Siitä käsite metatiedetaide, jonka käsitteen tässä esitän uutena ehdokkaana Wikipediaan :)