Δψ6 🔹Evo/devo – kehitys

Evoluutio on prosessi, jossa variaatio ja valinta muokkaavat populaatioiden ominaisuuksia sukupolvien läpi.

Ihmiskunnan funktio on kyberneettisestä näkökulmasta olla universaali säätelijä, joka ylläpitää ja ohjaa elämää maapallolla. Ihmisinä olemme ’ainoa’ laji, joka ei pelkästään sopeudu ympäristöönsä, vaan myös muokkaa sitä aktiivisesti. Tämä erottaa meidät muista lajeista ja antaa meille ainutlaatuisen vastuun: kyvyn vaikuttaa koko planeetan tilaan. Tämä vastuu asettaa kysymyksen, olemmeko ”hyvä” säätelijä, vai onko toimintamme johtamassa ekologiseen epätasapainoon.

Ihminen muokkaa luontoa kulttuuristen innovaatioiden kautta, kuten maanviljelyn, teollisuuden ja kaupunkien rakentamisen avulla. Toisaalta luonnon valintapaineet, kuten taudit, ilmastonmuutokset ja luonnonkatastrofit ovat muokanneet ihmisen geneettistä perimää ja kulttuurisia tapoja. Vastavuoroisesessa dynamiikassa ihmisen kulttuurinen ja teknologinen evoluutio ja luonnon biologinen evoluutio kietoutuvat toisiinsa, lopputuloksenaan kompleksinen teknosfääri, missä luonto ja kulttuuri muodostavat uudenlaisen kokonaisuuden.

Evoluutio on formalismina muotoa (V, S, T), missä V = variaatio, S = valintamekanismit, T = aikaskaala .

Evoluutio yhdistää yksilöllisen kehityksen, lajitason muutoksen ja kulttuurisen jatkumon. Kehittymiseen liittyy useita älykkyyden lajeja, joista kaikkia ei voi edes selittää.

Lajien monimuotoisuus, ideoiden ja käytäntöjen kulttuurievoluutio ovat laajaa integroitumista ja sopeutumista.