Valittu ontologia

Kansanterveys tutkimuskonseptiksi edistämään yhteistä viisastumista

Kuvaus: Kansanterveystiede tutkii ihmisten ja ihmisryhmien terveyttä ja sairautta yhteiskunnallisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. Kansanterveystieteen kiinnostuksen kohteena on koko väestö, ei siis yksilö kuten lääketieteessä. Tutkija voi lähteä liikkeelle teoriasta, käytännöstä tai asiaa sivuavista muista aiheista (poikkitieteellinen suunta). Erilaisia näkemyksiä valita kansanterveys kohteeksi on runsaasti (hakusanoilla ”Health Science” and ”Research Topics” SemanticScholarista löytyy noin 500 artikkelia). Kansanterveyden laatu liittyy politiikkaan, talouteen ja yleisesti yhteiskunnan tilaan eli filosofiaan.

Menetelmä: Kansanterveystieteen ymmärtäminen vaatii erilaisten tietämysten yhdistelyä: kuinka saada toimimaan yhteen siihen lähimmin liittyvät näkökulmat ja toimialat, joita ovat esim. lääketiede, sairaanhoitosektori ja ihmisten elämäntavat.

  • A = Lääketiede: tieteenala ja teoria (discipline)
  • B = Ihminen: tutkimuskohde ja teoriat (discipline)
  • C = Sairaanhoito: käytännönala (discipline)
  • D = Kansanterveys: A ◉ B välitiede, transdiscipline.

Kansanterveyden onnistuminen, määrälliset ja laadulliset mittarit ovat rakentuneet monimutkaisten ketjujen seurauksena, mutta rationaalisesti ajatellen johtopäätöksiä voi vetää tietämättä historiaa. Vastaava artikkeli aiheesta kansanterveys nimikkeellä Public Health Nursing:

Lääketieteen ja kansanterveyden välillä toimii ainutlaatuinen suhde korostaen hoitotyön ja terveydenhuollon tieteenalan yhteyttä laajassa kontekstissa. Hoitotyön tietämys jakaantuu neljään osa-alueeseen: 1) hoitotyön tiede ja tieteenfilosofia 2) hoitotyön filosofia 3) sairaanhoitajan ammatti ja 4) hoitotyön käytännön vuorovaikutukset ja keskinäiset riippuvuudet. Kansanterveyden osalta sairaanhoitoon liittyvä tiede kehittää hoitotyötä ja muita terveydenhuollon tieteenaloja.”

Päätös: Jatketaan Public Health Nursing – määritelmän pohjalta eteenpäin. Hyvä tapa ymmärtää aihetta on yhdistää eri alojen merkityksiä mallin muotoon, käyttää valmiita luokitteluja ja visuaalisia tekniikoita.

Suunnitelma: Kansanterveys nähdään ilmiönä. Tutkitaan kansanterveystyön yksilöllisyyden haasteita.


[1] Ihmisen holarkinen biopsykososiaalinen, malli: https://en.wikipedia.org/wiki/Biopsychosocial_model


[1] Esimerkiksi kirja Health, Science, and Ordinary Language avaa filosofista keskustelua terveyden ja sairauden luonteesta sisältäen vertailevan analyysin ja uudelleenarvioinnin neljästä vaikuttavasta nykyajan teoriasta tällä alalla. Niitä ovat ns. biostatistinen teoria sekä teoriat terveyden ja sairauden holistisesta ja normatiivisesta ymmärryksestä.

Paluu Metamalliin