GoodReason on luonteeltaan kognitiivinen innovaatio, menetelmä, jota käyttäen soveltaja saa ajattelunsa tueksi systeemiajattelun paradigman, kybernetiikan lait ja systeemitieteiden teoriat sekä viestinnän ja mallintamisen menetelmät ja visualisoinnin työkalut Officesta alkaen.

Oman ajattelusi apuväline.

Kognitiivisen innovaation määritelmä kirjallisuudessa on seuraava:

Cognitive Innovation is a theoretical framework that describes the nested, dynamic, evolving relationship between living organisms and their environment. It is concerned with creativity, adaptation, and evolution along multiple scales of organization ”from cell to society(Gummerum and Denham, 2014).

Aihetta tutkitaan mm. CogNovo-säätiön tutkimusohjelmissa. Tämä määritelmä tarkentuu näin:

Kognitiivinen innovaatio voidaan ymmärtää ”rekursiivisena prosessina, jossa henkilö (tai kone) tutkii omia rajojaan etsiäkseen uutta tietoa, valiten lupaavia väyliä tiedon laajemmalle hyödyntämiselle ja syntetisoiden oppimaansa omassa kasvavassa tietämyksessään, joka sisältää tiedon siitä, kuinka toimia arkitodellisuudessa ja kuinka olla vuorovaikutuksessa muiden vastaavanlaisten yksilöiden kanssa”.

HUOM: Massive Transformative Purpose (MTP) muistuttaa tätä ideaa.

Se perustuu (Denham & Punt) useisiin teorioihin, lähestymistapoihin ja tieteenaloihin kuten: psykologia, neurotiede, koulutus, taiteet, humanistiset tieteet, filosofia, suunnittelu, laskennalliset tieteet, antropologia, biologia, kybernetiikka, itseorganisoituminen ja systeemien teoria. Gummerum, M., & Denham, S. (2014). Cognitive Innovation: From Cell to Society. Europe’s Journal of Psychology, 10(4), 586–588. https://doi.org/10.5964/ejop.v10i4.879

GoodReason on lupaava kognitiivinen innovaatio

Koska kognitiiviset innovaatiot ovat luovuuden kehittämiseen tarkoitettuja ajattelun malleja, niitä voi vapaasti opiskella ja yhdistellä aikomuksena poistaa edellisten puutteita, jotta saadaan luotua edistystä, uudenlaista pragmatiikkaa, kehittymisen oppia, jossa kehittäjän taidot jatkuvasti kasvavat, ja se nostaa tulosten tasoa seuraavalle, ja sitä seuraavalle kompetenssitasolle.

Parhaat kybernetiikan periaatteet ovat mitä parhain alusta uusille kognitiivisille innovaatioille. Esimerkkejä hyvistä lähtökohdista ovat Viable System Model, IT-arkkitehtuurit, mallintamisen teknologia, tekoälyn tavoitteet ja organisaatiomallit sekä yrityskehityksen useimmat tekniikat (koska ne yleensä ovat jo valmiiksi systeemisiä). Tietoa kognitiivisiin GoodReason – innovaatioihin voidaan ammentaa vaikkapa Wikipediasta (systeeminen rakenne) tai tieteellisistä artikkeleista systeemimalleja poimimalla. Näin alkaa muodostua systeemien hyvin teoriasta tuttu konsepti: System of Systems.

GoodReasonin nykyiset näytteet ja demonstraatiot soveltavat keskeisimpiä teorioita, joilla tukea yhteiskuntakehitystä ja IT-sovellusten rakentamista, ongelmanratkaisua ja kokonaiskuvan hahmottamista. Arvoverkot ja ekosysteemit ovat sopivia projekteja. Samoin lähes kaikki poliittiset hankkeet.

Luovuuden edistäminen edistää myös suunnitelmallisuutta

Abstraktista systeemimallista alkaen suunnittelija löytää aiheestaan erilaisia näkökulmia, joita voi varioida ja kombinoida erillisinä suhteessa toisiinsa. Visualisoinnit auttavat tilannekuvan hahmottamisessa. Kun mallia tarkennetaan, päädytään rajapintojen tasolta yleiskuvauksen tasolle (class) ja edelleen erityistapauksiin poikkeuksineen (instanssi). Olio-ohjelmoinnin paradigma luo erinomaiset edellytykset kognitiivisten innovaatioiden luomiseen koodiksi asti, simulointiratkaisuineen.