🔹 α1 – Tiedonhalu (Oivallus)
🔸 Määritelmä (3–4 lausetta)
Tiedonhalu on ihmismielen alkuperäinen impulssi kohti ymmärrystä, joka saa aikaan uteliaisuuden, kysymyksenasettelun ja aktiivisen havainnoinnin. Se ei vielä vaadi systemaattista teoriaa, vaan perustuu havaitsemiseen, ihmettelyyn ja yhteyksien etsintään. Tiedonhalu synnyttää ensimmäiset intuitiiviset ideat, jotka usein ylittävät olemassa olevan tiedon rajat. Se on portti tutkijaminuuteen, johon kaikki myöhempi kehitys ankkuroituu.
🔸 Käyttö (Usage)
- Ensimmäisenä askelena tutkijapolulla, α1 aktivoituu, kun henkilö kohtaa uuden, selittämättömän ilmiön ja alkaa kysyä: ”Miksi näin on?”
- Käytetään motivaation tunnistamisessa, kun arvioidaan, onko henkilöllä sisäinen tarve oppia vai ulkoinen paine.
- α1 toimii myös AI-agenttien tiedonhankintaperiaatteena, kun agentti alkaa kerätä ympäristöstään aineistoa ilman ennakko-oletuksia.
🔸 Esimerkki (Example)
Lapsi kysyy: ”Miksi taivas on sininen?”
Tämä kysymys ei johdu tarpeesta suorittaa tehtävää vaan aidosta ihmettelystä, joka on tiedonhalun perusilmentymä.
Samoin tutkija, joka kohtaa mallin virheen, voi innostua selvittämään syytä ilman pakkoa – halu ymmärtää ohjaa toimintaa.
🔸 Teoria (Theory)
- Vastaa Karl Popperin käsitystä ”ongelman esiintymisestä” tiedonkehityksen liikkeellepanevana voimana.
- Yhdistyy induktiiviseen havaintoon (vailla kaavaa), heuristisiin lähestymistapoihin ja aperseptioon (ensimmäinen oivallus).
- Sijainti aksioomahierarkiassa on ennen metateoreettista tai formaalia jäsentelyä: se toimii kuin nollahetki systeemissä.
🔸 Formalisointi (Formal)
| Osa | Arvo |
| Symboli | α1 |
| Nimi | Tiedonhalu |
| Taso | 1 |
| Kategoria | Tiedon alkuimpulssi |
| Rooli | Käynnistää systeemisen tutkimusprosessin |
| Teoreettinen viite | Popper, Dewey, heuristiikka, apperseption käsite |
| GoodReason-geometriassa | Sisimmässä ytimen kehällä, aloittaen siirtymän α → π → χ |