Evidenssi tarkoittaa todistetta, miksi luottaa. Sille täytyy löytää hyvä syy. GoodReason on siihen liittyvä kognitiivinen arkkitehtuuri eli moniulotteinen ajatusrakennelma, tikapuut kohti totuutta, tässä niiden 10 porrasta.
1. Luottamus on sosiaalinen perusvoima: Yhteiskunnat, taloudet, tiede ja teknologia pysyvät koossa vain, jos niihin luotetaan. Luottamus on ”ihmiskunnan käyttöjärjestelmä”.
2. Semioottinen kolmio: Luottamus perustuu tulkintaan: Tulkinnan teoriassa (semiotiikka) luottamus kuvautuu kolmion kärkenä, Sign, joka on symbolinen, jaettava merkki. Kohde Object on puolestaan se, johon luotetaan (esim. instituutio, tekoäly, talous, ihminen). Se on kolmion vasen alakulma. Kolmantena kulmana on tulkinta Interpretant ja se ilmentää mitä on Luotettavuus kokemusten, näkemysten ja tiedon valossa. Luottamuksen filosofia muodostaa semioottisen ketjun, joka jatkuessaan laajentuu ikuiseksi semiosis-kehykseksi, kun uusi tulkinta uudistaa luottamusta kohti uusia haasteita ja mahdollisuuksia.
- 3. Luottamus elää jatkuvassa tulkintavirrassa: Jokainen uusi tieto ja uudenlainen kokemus päivittää henkilön asennetta ja valmiuksia. Kokonaiskuva ilmentyy jokaisella dynaamisena luottamusverkkona, jolla on syy/seurausyhteyksiä tieteeseen ja käytäntöön.
4. Luottamus ja luotettavuus ovat systeemiset elinehto: Ilman riittävää luottamuksen tunnetta mikään järjestelmä ei ole kunnolla elinkelpoinen eli viable (VSM). Positiivisimmillaan luottamus yhdistää toimijoiden eli agenttien motivaatiot, tavoitteet ja eettisen käyttäytymisen.
5. Kybernetiikka tutkii vuorovaikutusta: Luottamus syntyy vuorovaikutuksesta ja sen saamasta palautteesta. Siinä ilmenee ketju: asenne (mindset-teoria) -> ennakoitavuus → ymmärrettävyys → vakaus → luottamus → toimijuus (agency-teoria). Luottamus on toisen asteen palautemekanismi, joka vakiinnuttaa systeemit olotilaansa. Kybernetiikan ja tekoälyn keinoin luottamusmalleja voi simuloida. Verkostoteoria auttaa muodostamaan tutkittavia verkkoja fyysisesti ja virtuaalisesti.
6. Symbolisuus ja logiikka ovat luottamuksen näkymätön perusta: Koska luotettavuus ei ole suoraan mitattavissa, siihen jää epävarmuutta. Siksi tarvitaan luotettavia tapoja ymmärtää positiivisten piirteiden lisäksi vinoumat, hallusinaatiot ja ongelmat. Luotettavuuden tilaa voi lähestyä symbolisin ja deklaratiivisin (kuvailevin) keinoin, mutta se vaatii, että tarkastelutapa on järjestelmällinen, käsitteellisesti koherentti (aukoton). Logiikka tuo luottamuksen arviointiin perusteltavuuden, joka estää manipulatiivisen semiosis-vääristymän. Jos kohdetta voi lähestyä symbolisesti, parametrien, näkemysten ja tasojen kautta, päästään lähelle tieteellistä koherenttiutta ja totuudenkaltaisuutta mahdollistaen tutkimukset.
7. Symbolinen tekoäly pystyy arvioimaan luottamusta: Koska luottamus rakentuu merkkien, objektien ja tulkintojen ketjussa (semiosis), symbolinen tekoäly voi arvioida sitä tunnistamalla kohteesta: ristiriidat, tietämyksen aukot ja puuttuvat näkökulmat, joita ei ole esillä. Sen tunnistaminen, mitä ei vielä tiedetä, on GoodReasonin vahvin puoli. Sen taustalla on a priori – ajattelu, joka perustuu käsitteelliseen mallinnukseen.
8. Luottamus on arvioitavissa kaikilla GoodReason-tasoilla: GoodReason on kehittynyt ongelmanratkaisun ja koodianalysoinnin pohjalta väitöskirjasta muodostamaan mahdollisimman aukottoman käsityksen systeemitieteelle ja -ajattelulle yleensä. Parametreillaan ja sektoreillaan se selvittää pinnallisimmalta tasolta filosofiaan asti käyttäjälle objektiivisesti:
- α: Miksi luottaisin tai luotan kohteeseen tai ihmiseen?
- π: Mikä yleisteoria tai erityinen taito selittäisi luottamusta?
- χ: Miten ympäristö vaikuttaa tuntemukseen kohteesta?
- Δψ: Miten opettaa tekoälylle luotettavuuden idean, systeemin olemuksen?
- β–τ–Ω: Miten toimivassa järjestelmässä sen rakenteet, ratkaisut ja palautteet ylläpitävät luottamusta, onko se maineensa veroinen osa-alueillaan?
- Luottamus toimii GoodReason-konseptissa yhtenäisenä evidenssin muodostajana.
9. Luottamus on globaali ja eettinen arvo: Luottamus on ymmärrettävyyden sosiaalinen jatke. Se toimii kulttuureissa, politiikassa, taloudessa, tieteessä – kaikkialla. Se vaikuttaa hintaan, tuottavuuteen, menestymiseen, kaikkeen… Siksi siitä on tehtävä keskeinen arvo yhteiskunnan tärkeimmillä tasoilla.
10. Luottamus yhdistää ihmisen ja tekoälyn: Nyky-yhteiskunnassa ihminen ja tekoäly liittyvät yhteen, halusimmepa sitä tai emme. Mutta se symbioosi on saatava terveelle pohjalle. Ihminen tarvitsee tekoälyltä selkeyttä, ennustettavuutta ja rehellisyyttä. Tekoäly tarvitsee ihmiseltä yhteiskunnan tarkoituksen kuvauksen, käsitykset arvomaailmasta sekä rajat ja kontekstin.
- Luottamus on varmin silta, joka kantaa molempiin suuntiin, sillä se perustuu vapaaehtoisuuteen ja vapauteen kehittää ja kehittyä.
Lopputulos: Edellämainituista syistä luotettavuus sopii tärkeimmäksi arvoksi GoodReason-teemalle, joka on ainutlaatuinen yhdistelmä tiedettä, käytäntöä, modernia teknologiaa, symbolista tekoälyä ja mallintamisen taitoa universaalisti. Luottamus on sosiaalinen, koskettava, universaali ja teknisesti perusteltavissa arvo, koska se sitoo yhteen, kuten edellä todettiin: semioottisen kolmion, systeemiajattelun, kybernetiikan, logiikan ja symbolisen tekoälyn sekä GoodReasonin α–Ω-terminologian ajattelun syvyyttä korostavine kehineen.
Luottamus on sopivin universaali arvo, jonka varaan uusi systeemitieteellinen visio tulee hahmottamaan ”Principia Systematica” arkkitehtuurina.
Systeeminen ymmärrys emansipatorisesta näkökulmasta
https://chatgpt.com/c/68fe223a-6d08-8326-95a0-68d37506fd73
Määritelmä:
Systeeminen ymmärrys emansipatorisessa mielessä on kyky paljastaa ja ylittää ne ajattelun ja vallan rakenteet, jotka estävät systeemien eheytymistä ja yhteistä oppimista.
Se on tiedon ja toiminnan välinen silta, joka ei vain selitä, miksi asiat ovat näin, vaan kysyy, miksi niiden täytyy olla näin – ja voisivatko ne olla toisin.
Tieteellinen ja yhteiskunnallinen tavoite
Kun empiirinen tutkimus etsii varmuutta; systeeminen ymmärrys etsii vapautta. Emansipatorinen systeemiajattelu yhdistää nämä kaksi:
- Varmuus tulee rakenteellisesta koherenssista.
- Vapaus syntyy, kun tieto muuttuu itsereflektiiviseksi – kun se tunnistaa omat sidoksensa ja pystyy niitä muuttamaan.
Habermasin termein tämä on kolmas tiedonintressi – emansipatorinen tieto, joka ei palvele hallintaa (tekninen intressi) eikä pelkkää tulkintaa (praktinen intressi), vaan vapautumista vääristyneestä kommunikaatiosta.
GoodReason tekee tästä konkreettista:
se rakentaa dialogin argumenttien, roolien ja symbolien tasolla niin, että valta siirtyy muodosta merkitykseen —
päätöksiä ei voi tehdä ilman että ne perustellaan loogisesti ja eettisesti.
Systeeminen ymmärrys emansipatorisena prosessina
Systeemisen ymmärryksen kehitys kulkee kolmen vaiheen kautta:
- Paljastaminen (diagnosis): tunnistetaan ne rakenteet, jotka ylläpitävät vinoumia, sulkeumia ja eriarvoisuutta.
- Dialoginen rakentaminen (reflection): eri osapuolet tuovat näkökulmansa näkyväksi yhteisessä mallissa (CSH).
- Uudelleenjärjestäminen (transformation): järjestelmä säätää omaa identiteettiään — oppii ja muuttuu, ei vain reagoi.
GoodReasonin lisäarvo
GoodReason tekee emansipatorisen systeemiajattelun teknisesti mahdolliseksi:
- Symbolit tarjoavat neutraalin kielen, jossa kukin osapuoli voi määritellä oman näkemyksensä ilman hierarkiaa.
- Kehärakenne pakottaa ottamaan huomioon eri tasot – mikään väite ei jää irralliseksi.
- AI-integraatio mahdollistaa argumenttien jäljitettävyyden ja päätösten reflektoinnin — CSH:n kaltainen neuvottelu voidaan simuloida ennen kuin se käydään todellisuudessa.
Tiivistys
Emansipatorinen systeeminen ymmärrys vapauttaa ajattelun rajoituksista.
Se ei etsi vain totuutta, vaan oikeutta: keitä koskee, ketkä päättävät, kuka puuttuu keskustelusta.
Silloin tiede ei enää palvele valtaa, vaan mahdollistaa yhteisen ymmärryksen –
järjestelmän, joka oppii itse arvioimaan itseään.