Tällä valikolla käydään läpi tieteen ja teknologian (yhteiskunnalliset näkemykset myös) välinen ketju siten, että mallissa aivojen vasenta puolta edustaa tiede ja referenssinä Stanford Encyclopedia of Philosophy ja sille suoranaisena jatkona tunnettu SECI-malli (Nonaka/Tageuchi), jonka prosessi vie idean maaliin, tosin toistuvana kehityksenä.
Sivuston tämän moodin tarkoituksena on ilmentää istrumentalismina ja takaisinmallintamisena tunnettua metodiikka, jota kovin vähän osataan muuta kuin paloittain, reduktionistisesti.
GoodReason luo näiden kahden erittäin kuuluisan, puhtaasti teoreettisen ja symbolisen näkökulman tueksi atomistisen, systeemisen mallin, jolla tapauskohtaisesti mikä tahansa luova idea voidaan purkaa toimijoidensa näkökulmasta tarkempiin osiin, jolloin syntyy kokonaisvaltainen kuvaus siitä miten ideat syntyvät ja voivat reaalielämässä päästä kukoistamaan mahdollisimman ”lennokkain siivin”, ilman byrokratiaa.
Sivuston teema liittyy vahvasti MTP-teoriaan, joka on tunnetuimpia innovaatiointiteknologioita mm. USA:n huippuyrityksissä.
METAFYSIIKKA
✨ Metafysiikka (Ideoiden Alkuperä)
Metafysiikka on filosofian haara, joka tutkii todellisuuden luonnetta, olemassaoloa ja perimmäisiä syitä – asioita, jotka eivät ole suoraan empiirisesti havaittavissa.
α Mikä on sen (metafysiikka) tarkoitus?
Metafysiikan tarkoitus on pyrkiä ymmärtämään olevaisen perimmäinen luonne ja esittää fundamentaalisia oletuksia todellisuudesta (ontologia). Innovoinnin kannalta se luo kehikon ja reunaehdot kaikelle mahdolliselle deklaratiiviselle tiedolle – se vastaa kysymykseen: Mitä on mahdollista tietää? (Esimerkiksi, Steve Jobs kyseenalaisti oletuksen siitä, mitä puhelin voi olla).
π Kuinka se määritellään?
Se määritellään filosofiseksi tutkimukseksi, joka koskee olevaista olevana ja pyrkii vastaamaan kysymyksiin substanssista, kausaliteetista, identiteetistä, ajasta ja tilasta. Metafysiikka on kokemuksesta riippumaton (a priori) tutkimuksen muoto, joka ylittää fysiikan (kreik. meta ta physika – ”fysiikan jälkeen”).
χ Mitkä ovat sen edellytykset, tiedonhankintatapa ja input?
- Edellytykset: Korkean asteen abstrakti ajattelu, käsitteellinen analyysi ja logiikka. Se edellyttää kykyä kyseenalaistaa kaikkein perustavimmat oletukset.
- Tiedonhankintatapa: Pääasiassa analyyttinen ja spekulatiivinen menetelmä, joka perustuu käsitteiden kirkastamiseen ja argumentointiin, usein hyödyntäen myös tieteen tuloksia, mutta ei itse suorita empiirisiä kokeita.
- Input: Käsitteet, loogiset argumentit ja tieteen peruslöydökset (kosmologia, fysiikka), joita se pyrkii tulkitsemaan.
ΔΨ Miten se on muuttanut ajattelutapaa tieteessä/käytännössä?
Metafysiikka on historiallisesti toiminut tieteellisten vallankumousten henkisenä esiasteena (esim. determinismi vs. vapaa tahto fysiikassa). Käytännön innovoinnissa se ilmentyy visioivana johtajuutena (kuten Jobsin holistinen, yksinkertaisuutta korostava lähestymistapa), joka kyseenalaistaa perinteiset tuotekategoriat ja asiakastarpeet.
β Millainen rakenne ja organisoitumisentapa sillä on?
Metafysiikka on organisoitunut ontologiaan (tutkimus olemassaolosta), kosmologiaan (kaikkeuden perimmäinen rakenne) ja teologiaan. Se muodostaa teorioita (esim. monismi, dualismi), jotka tarjoavat kattavia viitekehyksiä todellisuuden selittämiseksi.
φ Millaisia seurauksia sillä on ollut ja edelleen on?
Historiallisia seurauksia ovat olleet tieteellisen ajattelun perustan luominen (esim. Aristoteleen substanssioppi). Nykyään seurauksia ovat eettisten ja sosiaalisten ongelmien kehystäminen (esim. tekoälyn tietoisuus, algoritmien vapaa tahto/autonomia) sekä uudenlaisen innovaatiokulttuurin (holistinen muotoilu, design thinking) synty.
τ Miten se integroituu muuhun tietoon ja yhteiskuntaan?
Se integroituu deklaratiiviseen tietoon tarjoamalla peruskäsitteet ja ontologisen pohjan. Se on kaiken muun tiedon ja tieteen taustaoletus. Yhteiskuntaan se integroituu arvojen, etiikan ja lainsäädännön (mikä on ihminen, mikä on vastuu?) kautta.
Ω Millainen palaute siihen liittyy ja onko se onnistunut tavoitteissaan?
Metafysiikan palaute ei ole empiiristä, vaan se on sisäisesti koherentin argumentaation ja käsitteellisen selkeyden perusteella saatua palautetta. Se on onnistunut tavoitteissaan silloin, kun se on tuottanut uuden, hedelmällisen tavan ajatella todellisuutta, joka mahdollistaa uuden tieteellisen tiedon (deklaratiivinen) luomisen.
Metafysiikka itsenäisenä tieteenalana nykyisin
Metafysiikka on yhä vakiintunut ja aktiivinen osa nykyfilosofiaa. Vaikka monet sen perinteiset osa-alueet (kuten kosmologia) siirtyivät luonnontieteisiin, nykymetafysiikka, erityisesti analyyttisen filosofian piirissä, on erittäin teknistä ja keskittyy:
- Ontologiaan: Kysymykset siitä, mitä tyyppisiä asioita on olemassa (esim. universaalit, mahdolliset maailmat, informaatio, aika).
- Mielenfilosofiaan: Mielen ja kehon ongelma, tietoisuus, ja miten ne sopivat fysikaaliseen maailmaan (erityisen relevantti tekoälytutkimukselle).
- Kausaalisuuteen ja Modaliteetteihin: Tutkimus siitä, mitä on syy-seuraus-suhde ja mitä on mahdollisuus ja välttämättömyys (joka on Jobsin kaltaisen visionäärin työn ydin: tehdä mahdollinen todelliseksi).
Metafysiikka on nykyisin usein naturalistista, eli se pyrkii olemaan yhteensopiva parhaiden luonnontieteellisten teorioiden kanssa, tarjoten niille peruskäsitteellisen kehyksen.
