Systeemisyyden ansiosta kohdetta voi lähestyä suoraan.
Prosessin alkajaiksi käyttäjällä on muistikuva aiheesta, esimerkiksi ihmiskäsitys. Luovassa tilassa sitä on mahdollista muuttaa.
MTP-periaate
- Alfa-sektori Motivaation synnyttyä alkaa suuntaamisen vaihe, minkä tuloksena syntyy tiedonintressi.
- Teoria, tiedonhankinta ja uudistumismahdollisuuksien pohdinta.
Kybernetiikka on monitieteinen, yhdistävä viitekehys. Se tarjoaa jo valmiiksi tarvittavan perustan, jotta voidaan siirtyä erillisalojen tarkastelusta kohti kokonaisvaltaista ymmärrystä.
Kybernetiikka yhdyssiteenä
https://gemini.google.com/app/f5403b939b86dc50
Kybernetiikka kautta GoodReason sijoittuu laajempaan historialliseen ja teoreettiseen kontekstiin: mitä vuorovaikutus yleensä on. Kybernetiikka, tutkien säätelyä, viestintää ja järjestelmiä niin ihmisissä kuin koneissakin, toimii luonnollisena siltana tietojenkäsittelytieteen, biologian, neurotieteen ja yhteiskuntatieteiden välillä. Se on jo itsessään eräänlainen ”meta-tiede”, joka soveltuu täydellisesti kuvaamaasi kokonaisvaltaiseen lähestymistapaan.
Käsiteanalyysin ja symbolin suhde
Käsitteen ja symbolin suhde on syvällinen ja merkityksellinen.
- Käsiteanalyysi, käsitetutkimus ja käsitteiden teoria ovat menetelmiä, joiden avulla rakennetaan ja ymmärretään tietämystä. Ne pyrkivät määrittelemään, luokittelemaan ja jäsentämään ideoita.
- Symboli puolestaan toimii näiden käsitteiden operatiivisena ilmentymänä tai instanssina. Jos käsite on abstrakti ajatus tai luokka (esim. ”auto”), symboli on sen konkreettinen edustaja tietyllä hetkellä tai tietyssä kontekstissa (esim. ”musta Toyota Corolla, vm. 2015”).
- Tästä näkökulmasta katsottuna, symboli on eräänlainen tutkimuksellinen käsite, joka tuo abstraktin idean käsittelyn ja manipuloinnin ulottuville. Tämä yhtenäistää tutkimuksen.
Kolme duktiota käsitteiden avulla
Kun tätä suhdetta tarkastellaan kolmen duktion kautta, saadaan seuraavat metatason metodit:
- symbol:analyze() (abduktio): Käsiteanalyysi on ytimessä. Tässä vaiheessa luodaan tai kehitetään käsitteitä koodin ”atomeista” ja niiden välisistä suhteista. Etsitään käsitteellisiä malleja, jotka selittävät koodin toiminnan.
- Esimerkki: Analysoidaan, miksi koodi toimii tietyllä tavalla, ja luodaan käsitteellinen malli sen syistä.
- symbol:execute() (deduktio): Tässä vaiheessa käytetään olemassa olevia käsitteitä ja niiden välisiä suhteita päätelmien tekemiseen. Symbolit (käsitteiden instanssit) suoritetaan ennalta määritettyjen sääntöjen mukaan, jotta voidaan ennustaa niiden käyttäytymistä.
- Esimerkki: Tietyn käsitteellisen ”auton” (symbolin) ohjelmointimalliin (käsitteet) pohjautuen voidaan ennalta päätellä, miten se käyttäytyy eri olosuhteissa.
- symbol:evaluate() (induktio/abduktio): Tämä on korkeamman tason arviointia, jossa tuloksena saadaan uusia tai jalostettuja käsitteitä. Tässä vaiheessa verrataan analyysin ja suorituksen tuloksia todellisiin havaintoihin, ja sen perusteella muokataan ja laajennetaan olemassa olevia käsitteitä tai luodaan uusia.
- Esimerkki: Kun tietyn auton (symbolin) käyttäytymisestä on saatu dataa, voidaan arvioinnin perusteella päivittää käsitteellistä mallia ”autosta” tai luoda uusi käsite ”urheiluautosta”.
Tämän hierarkian (käsite on luokka, symboli on instanssi) kautta syntyy selkeä, eheyttävä ja monialainen tutkimuskehikko, joka yhdistää filosofisen käsitteen analyysin ja teknisen, symbolisen mallinnuksen. Kybernetiikka on juuri oikea yhdysside tälle lähestymistavalle.