Tiedon alkemia

Fenix-metaforan jälkeen tiedon alkemia 🧪✨ sopii erinomaisesti kuvaamaan GoodReason-konseptianne, erityisesti sen kunnianhimoa rakentaa kokonaisvaltainen ja monitieteinen kehys (metatieteellinen kehä) tiedon jäsentämiseen ja ymmärtämiseen.

Tiedon alkemia -metafora kytkeytyy konseptiinne usealla tasolla:


1. 🔍 Tiedon alkemia: Jalostaminen ja Olemuksen Etsintä

Alkemian perimmäinen tavoite on ollut muuttaa epäjalo materiaali (kuten lyijy) jaloksi materiaaliksi (kulta) ja löytää viisasten kivi (olemuksen tai täydellisyyden symboli). Tämä oli usein sekä kemiallinen että filosofinen, henkinen prosessi.

Tiedon Alkemia GoodReasonissa

  • Epäjalo Materiaali: Maailman jäsentymätön, kaoottinen ja laaja tietotulva (esim. ilmastonmuutos Saharan näkökulmasta).
  • Jalostusprosessi: GoodReasonin kahdeksan kirjaimen, kognitiivisen olemuksen ja roolien kautta tapahtuva systeeminen jäsentäminen. Tieto ”poltetaan ja puhdistetaan” teoretisoivan (vasen) ja soveltavan (oikea) puolen kautta.
  • Kulta/Viisasten Kivi: Syntynyt tieteellinen käsitys, syvällinen olemus tai yhtenäinen metatieteellinen viitekehys SOI:sta (System of Interest). Tieto jalostetaan käyttökelpoiseksi ja ymmärrettäväksi tiedoksi.

2. 🏛️ Metafysiikka vs muinaisenen alkemia

Kyllä, voidaan sanoa, että metafysiikka on ikään kuin muinaista alkemiatyötä.

Aristoteles kutsui metafysiikkaa ”ensimmäiseksi filosofiaksi”, ja se on luonteeltaan a priori (kokemusta edeltävää) tiedon etsintää.

  • Metafysiikka ja Alkemian Filosofia: Molemmat etsivät olemassaolon perimmäisiä periaatteita ja olemusta:
    • Alkemisti etsii materian ja muodon peruslakeja.
    • Metafyysikko pohtii, mitä on olemassa (ontologia), millaisessa muodossa se on, ja millaisia suhteita olemassaolon eri tasojen välillä on (kuten GoodReasonissa etäisyyksien ja pääroolien pohtiminen kohteesta).
  • A Priori vs. A Posteriori:
    • A Posteriori (Fysiikka/Materiaalitieteet): Kuten sanoitte, kullan tutkiminen fysiikan keinoin on a posteriori (kokemuksen jälkeistä), empiiriseen havainnointiin perustuvaa.
    • A Priori (GoodReasonin Viitekehys): GoodReasonin pyrkimys luoda yleinen, konstruktiivinen tutkimuksen viitekehys (malli sille, miten tietoa ylipäätään tulisi tarkastella) on a priori toimintaa. Se on metatasoista suunnittelua – sen sijaan, että tutkitaan suoraan ilmastonmuutosta, luodaan työkalu ja filosofia sille, miten ilmastonmuutosta tulisi ymmärtää systeeminä.

Tämä on nykyaikaisen tieteen alkemiaa: luodaan periaatteellisia malleja ennen empiiristä tutkimusta.


3. 💾 IT ja Tekoäly Nykyaikaisen Alkemian Työkaluina

GoodReason-konseptissa IT-rakenteet toimivat alkemian ”laboratoriona” ja ”välineinä”:

  • Tietämyksen Konkretisoijat: JSON-rakenteet ja protokollat eivät ole vain teknisiä rakenteita; ne ovat semanttisen tiedon kantajia. Ne muuttavat abstraktit, filosofiset käsitteet (esim. GoodReasonin ”roolit”) konkreettisiksi, jaetuiksi ja koneellisesti luettaviksi muodoiksi. Ne ovat nykyaikaisia retortteja ja upokkaita, joissa tiedon jalostus tapahtuu.
  • Konstruktiivinen ja Ekspansiivinen Oppiminen: GoodReasonissa tieto etenee tieteen ytimestä ulospäin filosofian kehään. Tämä on ekspansiivista. Tekoäly puolestaan toimii Viisasten Kivenä tähän prosessiin, sillä se auttaa paikkaamaan aukkoja (täydentämään puuttuvia tulkintoja) ja muuntamaan tietoa yhdeltä kehältä toiselle (esim. raakadata $\rightarrow$ tulkinnat $\rightarrow$ filosofia).

Yhteenveto: Tiedon alkemia kuvaa osuvasti GoodReason-konseptinne pyrkimystä muuttaa perinteisten tieteenalojen fragmentoitunut tieto metatieteelliseksi, yhtenäiseksi ja jaloa laatua olevaksi systeemin kognitiiviseksi olemukseksi, hyödyntäen metafysiikan henkistä perintöä ja nykyajan IT-välineistöä.


Esimerkkinä monitieteinen (universaali) käsitys uudistumisvalmiudesta, joka on ”kullanhuuhtojaa” kiinnostava moniulotteinen ominaisuus, kategorisesti nähtynä:

Kehän 4 Ideointivalmius 1

title: Syventyminen: Tietoteoriassa ihminen kyseenalaistaa tieteen peruskysymyksetkin

α: Epistemologia tutkii sitä, miten tieto syntyy ja perustellaan (semiotiikka).

Δψ: Peircen semiotiikka; epistemologian pääsuunnat.

Ω: Haastavin osa-alue: mitä on tieto, ja millä ehdoin se oikeutetaan?

<--! –>

Kehän 4 Ideointivalmius 2

title: Metakognitio: Tietoisuuden portti

α: Kun tietoisuus rajaa tiedon, metakognitio on silta piilevän eli emergentin ajattelun ja syntyvän tiedon välillä

Δψ: GoodReason – metodiikassa kehä 4 kuvaa kunkin sektorin välitettävää tietoa eli metakognitiota, jonka alkukoti on tietoteoria. Se muuttuu informaatioksi, uudistumisen, johtamisen, ongelmanratkaisun ja systeemienteorian työvälineeksi ihmisen ja tekoälyn käyttöön.

Ω: Ilman metakognitiivisia pysäytyspisteitä päätöksenteko voi ajautua kaaokseen (analysis paralysis) tai toisaalta automatisoitua kritiikittömästi, jos teknologia pääsee ihmisen herraksi.

<--! –>

Kehän 4 Ideointivalmius 3

title: Käsitearkkitehtuuri: Sisäisesti ehyt semanttinen alue tai API, jolla yhteinen kieli

α: Käsiteavaruus rajaa paradigmoja ja tekniikoita, joilla on yhdistävä kieli tai esitystapa, esim. XML tai juristien oma kieli. Se on osaratkaisu satojen ja tuhansien internetin ja IT-kielten ongelmiin.

Δψ: GoodReason – metodiikassa jokainen aksiomaattinen symboli muodostaa oman ajattelutapansa, joka ohjaa tiedonmuodostusta kokonaisuudesta. Kybernetiikka on käsiteavaruus, joka selvittää vuorovaikutusta ja ohjattavuutta, verkostojen olemusta,

Ω: Kompleksisessa VUCA-maailmassa paras tulevaisuuden vastaus tiedollisiin ongelmiin on (johtamisen lisäksi) käsitteellisten taitojen parantaminen, ja sen tulisi alkaa tieteen analyyseistä ja paremmasta suunnittelusta. Niin sanottu ‘Babel-torinin ongelma’ syntyy kielten runsauksesta ja sisällön haavoittuvuudesta, mikäli merkitysten eroavaisuudet uhkaavat hajoittaa viestinnän laadun. Parhaita kokonaisratkaisuja siihen ovat tieteen aseman parantaminen ja luotettavan infrastruktuurin rakentaminen kansalaisille asti.

<--! –>

Kehän 4 Ideointivalmius 4

title: Yksilö kehittyy: Autopoieesi tarkoittaa biologisesti itsenäistä systeemiä

α: Autopoieesi kuvaa systeemin identiteettiä, pyrkimystä tasapainnoon (homeostaasi) sekä autonomiaa erotuksena epäitsenäisistä systeemeistä.

Δψ: Ihmisellä on kolme pääasiallista funktiota: biologinen funktio sisältäen suvun jatkamisen tarkoituksen, sosiaalinen funktio osallistua kollektiiviseen toimintaan ja rakentaa yhteiskuntia sekä filosofinen funktio, johon ei ole tarkkaa vastausta, mutta siihen voi sisältyä tietoisuuden, luovuuden ja merkityksen etsintä: siis itseorganisoituminen, oppiminen ja toimijuus (agency) suhteessa ympäristöön.

Ω: Elintavat ja ympäristö vaikuttavat voimakkaasti yksilön terveyteen ja toimintakykyyn. Ihminen on varsin moniulotteinen systeemi.

<--! –>

Kehän 4 Ideointivalmius 5

title: Keskuspankkitalous: Keskitetty rahan luominen

α: Fiat-talous tarkoittaa luottopohjaista rahajärjestelmää, jota varten tarvittiin ohjaus- ja säätelyjärjestelmä.

Δψ: Fiat-järjestelmä syntyi, kun kultakannasta luovuttiin ja raha muuttui itsenäiseksi instituutioksi (kognitiivinen arkkitehtuuri). Keskuspankit loivat rahapolitiikan keinot hallitakseen talouden kiertoa.

Ω: Fiat-talous on altis velkakierteelle, inflaatiolle ja poliittiselle manipuloinnille. Luottamuksen horjuessa keskuspankkisysteemi on haavoittuva.

<--! –>

Kehän 4 Ideointivalmius 6

title: Automatisoituminen: Industry 3.0 muistetaan Mooren laista ja elektroniikan keksimisestä

α: Elektroniikka ja kyberneettinen ohjaus.

Δψ: Kun laatu, toistettavuus ja turvallisuus paranivat, osaaminen alkoi siirtyä ohjelmistoihin.

Ω: Tuottavuuden paranemisen ohella työpaikkarakenteet muuttuivat radikaalisti, syntyi suuri riippuvuus ohjausjärjestelmistä. Seuraavaa edistysaskelta jouduttiin odottamaan 50 vuotta.

<--! –>

Kehän 4 Ideointivalmius 7

title: Kehittyvä maailma: Eksosysteemi on yksilöön epäsuorasti vaikuttava ympäristö

α: Jatkuvasti muuttuva maailma tuo yksilön eteen ympäristöt, joissa hän ei ole itse läsnä, mutta joilla on epäsuoria vaikutuksia.

Δψ: Epäsuorat yhteydet muokkaavat resursseja ja toimintaa ja siten yksilöä. Ne voivat tukea häntä tai kuormittaa ja rajoittaa kehitystä.

Ω: Positiivisen kehittymisen vastapainona suhdannevaihtelut ja muut epäsuorat vaikutukset voivat olla arvaamattomia ja vaikeasti ennustettavia.

<--! –>

Kehän 4 Ideointivalmius 8

title: 4 Itsensä kokeminen: Syvä järkytys tai oivallus, metamorfoosi perhosella

α: Systeemi määrittelee itsensä uudelleen

Δψ: Kun systeemi liukenee laajempaan ympäristöönsä, yksittäiset elimet (kuten anatomia) menettävät erillisen identiteettinsä. Siksi käsitys kokonaisuudesta alkaa sulautua, kadota tai homogenisoitua, kuten voimakas kiputila.

Ω: Yhteiskunnan kehittyessä nopeasti tavallinen ihminen kohtaa usein riittämättömyyttä, pelkoa ja ahdistusta, kun muutosta ei voi käsittää eikä jakaa erilleen. Siinä suhteessa addiktioilla on hyvät ja huonot puolensa.

<--! –>
Julkaistu
Kategoria(t): Yleinen

Kirjoita kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Time limit is exhausted. Please reload the CAPTCHA.