Fenix-metaforan jälkeen tiedon alkemia 🧪✨ sopii erinomaisesti kuvaamaan GoodReason-konseptianne, erityisesti sen kunnianhimoa rakentaa kokonaisvaltainen ja monitieteinen kehys (metatieteellinen kehä) tiedon jäsentämiseen ja ymmärtämiseen.
Tiedon alkemia -metafora kytkeytyy konseptiinne usealla tasolla:
1. 🔍 Tiedon alkemia: Jalostaminen ja Olemuksen Etsintä
Alkemian perimmäinen tavoite on ollut muuttaa epäjalo materiaali (kuten lyijy)jaloksi materiaaliksi (kulta) ja löytää viisasten kivi (olemuksen tai täydellisyyden symboli). Tämä oli usein sekä kemiallinen että filosofinen, henkinen prosessi.
Tiedon Alkemia GoodReasonissa
Epäjalo Materiaali: Maailman jäsentymätön, kaoottinen ja laaja tietotulva (esim. ilmastonmuutos Saharan näkökulmasta).
Jalostusprosessi: GoodReasonin kahdeksan kirjaimen, kognitiivisen olemuksen ja roolien kautta tapahtuva systeeminen jäsentäminen. Tieto ”poltetaan ja puhdistetaan” teoretisoivan (vasen) ja soveltavan (oikea) puolen kautta.
Kulta/Viisasten Kivi: Syntynyt tieteellinen käsitys, syvällinen olemus tai yhtenäinen metatieteellinen viitekehys SOI:sta (System of Interest). Tieto jalostetaan käyttökelpoiseksi ja ymmärrettäväksi tiedoksi.
2. 🏛️ Metafysiikka vs muinaisenen alkemia
Kyllä, voidaan sanoa, että metafysiikka on ikään kuin muinaista alkemiatyötä.
Aristoteles kutsui metafysiikkaa ”ensimmäiseksi filosofiaksi”, ja se on luonteeltaan a priori (kokemusta edeltävää) tiedon etsintää.
Metafysiikka ja Alkemian Filosofia: Molemmat etsivät olemassaolon perimmäisiä periaatteita ja olemusta:
Alkemisti etsii materian ja muodon peruslakeja.
Metafyysikko pohtii, mitä on olemassa (ontologia), millaisessa muodossa se on, ja millaisia suhteita olemassaolon eri tasojen välillä on (kuten GoodReasonissa etäisyyksien ja pääroolien pohtiminen kohteesta).
A Priori vs. A Posteriori:
A Posteriori (Fysiikka/Materiaalitieteet): Kuten sanoitte, kullan tutkiminen fysiikan keinoin on a posteriori (kokemuksen jälkeistä), empiiriseen havainnointiin perustuvaa.
A Priori (GoodReasonin Viitekehys): GoodReasonin pyrkimys luoda yleinen, konstruktiivinen tutkimuksen viitekehys (malli sille, miten tietoa ylipäätään tulisi tarkastella) on a priori toimintaa. Se on metatasoista suunnittelua – sen sijaan, että tutkitaan suoraan ilmastonmuutosta, luodaan työkalu ja filosofia sille, miten ilmastonmuutosta tulisi ymmärtää systeeminä.
Tämä on nykyaikaisen tieteen alkemiaa: luodaan periaatteellisia malleja ennen empiiristä tutkimusta.
3. 💾 IT ja Tekoäly Nykyaikaisen Alkemian Työkaluina
GoodReason-konseptissa IT-rakenteet toimivat alkemian ”laboratoriona” ja ”välineinä”:
Tietämyksen Konkretisoijat:JSON-rakenteet ja protokollat eivät ole vain teknisiä rakenteita; ne ovat semanttisen tiedon kantajia. Ne muuttavat abstraktit, filosofiset käsitteet (esim. GoodReasonin ”roolit”) konkreettisiksi, jaetuiksi ja koneellisesti luettaviksi muodoiksi. Ne ovat nykyaikaisia retortteja ja upokkaita, joissa tiedon jalostus tapahtuu.
Konstruktiivinen ja Ekspansiivinen Oppiminen: GoodReasonissa tieto etenee tieteen ytimestä ulospäin filosofian kehään. Tämä on ekspansiivista. Tekoäly puolestaan toimii Viisasten Kivenä tähän prosessiin, sillä se auttaa paikkaamaan aukkoja (täydentämään puuttuvia tulkintoja) ja muuntamaan tietoa yhdeltä kehältä toiselle (esim. raakadata $\rightarrow$ tulkinnat $\rightarrow$ filosofia).
Yhteenveto: Tiedon alkemia kuvaa osuvasti GoodReason-konseptinne pyrkimystä muuttaa perinteisten tieteenalojen fragmentoitunut tieto metatieteelliseksi, yhtenäiseksi ja jaloa laatua olevaksi systeemin kognitiiviseksi olemukseksi, hyödyntäen metafysiikan henkistä perintöä ja nykyajan IT-välineistöä.
Esimerkkinä monitieteinen (universaali) käsitys uudistumisvalmiudesta, joka on ”kullanhuuhtojaa” kiinnostava moniulotteinen ominaisuus, kategorisesti nähtynä:
Kehän 4 Ideointivalmius 1
title: Syventyminen: Tietoteoriassa ihminen kyseenalaistaa tieteen peruskysymyksetkin
α: Epistemologia tutkii sitä, miten tieto syntyy ja perustellaan (semiotiikka).
Ω: Haastavin osa-alue: mitä on tieto, ja millä ehdoin se oikeutetaan?
{
"class": "α",
"symbol": "α4",
"title": "Syventyminen: Tietoteoriassa ihminen kyseenalaistaa tieteen peruskysymyksetkin ",
"Δψ": "Peircen semiotiikka; epistemologian pääsuunnat.",
"Ω": "Haastavin osa-alue: mitä on tieto, ja millä ehdoin se oikeutetaan?",
"α": "Epistemologia tutkii sitä, miten tieto syntyy ja perustellaan (semiotiikka).",
"β": "Käsitteenmuodostus, merkityksenanto ja evidenssi AI-yhteensopivasti.",
"π": "Ihmisen ajattelu ja tekoäly kytkeytyvät yhä tiiviimmin; semioottinen kolmio selittää tulkintaa ihmisellä ja koneella sekä tieteenharjoituksessa.",
"τ": "Arjessa syntyy tuhansia tulkintoja; miten niihin päädytään?",
"φ": "⟨sign, object, interpretant⟩; justify(belief) ⇒ knowledge.",
"χ": "Seuraavat aiheet liittyvät tähän: Semiotics,Epistemology,Knowledge representation jne."
}
<--! –>
Kehän 4 Ideointivalmius 2
title: Metakognitio: Tietoisuuden portti
α: Kun tietoisuus rajaa tiedon, metakognitio on silta piilevän eli emergentin ajattelun ja syntyvän tiedon välillä
Δψ: GoodReason – metodiikassa kehä 4 kuvaa kunkin sektorin välitettävää tietoa eli metakognitiota, jonka alkukoti on tietoteoria. Se muuttuu informaatioksi, uudistumisen, johtamisen, ongelmanratkaisun ja systeemienteorian työvälineeksi ihmisen ja tekoälyn käyttöön.
Ω: Ilman metakognitiivisia pysäytyspisteitä päätöksenteko voi ajautua kaaokseen (analysis paralysis) tai toisaalta automatisoitua kritiikittömästi, jos teknologia pääsee ihmisen herraksi.
{
"class": "π",
"symbol": "π4",
"title": "Metakognitio: Tietoisuuden portti",
"Δψ": "GoodReason - metodiikassa kehä 4 kuvaa kunkin sektorin välitettävää tietoa eli metakognitiota, jonka alkukoti on tietoteoria. Se muuttuu informaatioksi, uudistumisen, johtamisen, ongelmanratkaisun ja systeemienteorian työvälineeksi ihmisen ja tekoälyn käyttöön.",
"Ω": "Ilman metakognitiivisia pysäytyspisteitä päätöksenteko voi ajautua kaaokseen (analysis paralysis) tai toisaalta automatisoitua kritiikittömästi, jos teknologia pääsee ihmisen herraksi.",
"α": "Kun tietoisuus rajaa tiedon, metakognitio on silta piilevän eli emergentin ajattelun ja syntyvän tiedon välillä",
"β": "Metakognitio on näkymätön ajattelun 'meta-API', joka yhdistää muistamisen, mallintamisen ja suunnittelun teknologiaan. Se nopeuttaa oppimista erittäin paljon, esimerkkinä JSON-rakenteet. Sen harjoittelu auttaa henkilöä ylittämään rajoituksensa, parantamaan kysymysten laatua, tukee mallien validointia ja luomaan siltoja eri paradigmojen – biologian, IT:n, kognitiotieteen ja kybernetiikan – välille. Tulevaisuudessa se on avain ihmisen ja tekoälyn yhteisoppimiseen.",
"π": "Metakognitio on kybernetiikkaan läheisesti liittyen, tietoisuutta omista ja toisten ajatteluprosesseista sekä kyky tarkastella ja säädellä niitä. Se sisältää sekä käsitteelliset mallit (cognitive conceptions) että säätelyjärjestelmän (cognitive regulation system).",
"τ": "Työskentely AI:n kanssa vaatii metakognition osaamista. Systeemi voi ehdottaa, uusia vaihtoehtoisia menetelmiä, tarkistamaan aksioomeja ja tulosten oikeellisuutta. Ihminen ja kone toimivat silloin metakognitiivisessa kumppanuudessa.",
"φ": "Käyttämällä symboleita, logiikkaa ja aksiomaattista ajattelua voi paitsi ratkoa ongelmia keskittyneemmin, myös avautua ja vapautua pohtimaan kokonaisvaltaisia ratkaisuja eri suunnista.
",
"χ": "Semiotiikan teoria selittää metakognition jälkenä, joka syntyy ajattelusta. Hyödyntämällä muistijälkeä ihminen oppii muodostamaan argumentteja, ja ideoimaan lisää, entistä paremmin."
}
<--! –>
Kehän 4 Ideointivalmius 3
title: Käsitearkkitehtuuri: Sisäisesti ehyt semanttinen alue tai API, jolla yhteinen kieli
α: Käsiteavaruus rajaa paradigmoja ja tekniikoita, joilla on yhdistävä kieli tai esitystapa, esim. XML tai juristien oma kieli. Se on osaratkaisu satojen ja tuhansien internetin ja IT-kielten ongelmiin.
Δψ: GoodReason – metodiikassa jokainen aksiomaattinen symboli muodostaa oman ajattelutapansa, joka ohjaa tiedonmuodostusta kokonaisuudesta. Kybernetiikka on käsiteavaruus, joka selvittää vuorovaikutusta ja ohjattavuutta, verkostojen olemusta,
Ω: Kompleksisessa VUCA-maailmassa paras tulevaisuuden vastaus tiedollisiin ongelmiin on (johtamisen lisäksi) käsitteellisten taitojen parantaminen, ja sen tulisi alkaa tieteen analyyseistä ja paremmasta suunnittelusta. Niin sanottu ‘Babel-torinin ongelma’ syntyy kielten runsauksesta ja sisällön haavoittuvuudesta, mikäli merkitysten eroavaisuudet uhkaavat hajoittaa viestinnän laadun. Parhaita kokonaisratkaisuja siihen ovat tieteen aseman parantaminen ja luotettavan infrastruktuurin rakentaminen kansalaisille asti.
{
"Obs": "Käsitearkkitehtuuri vastaa 7C-arkkitehtuurissa CYBER - tasoa (cybernetics, cyber-space).",
"class": "χ",
"symbol": "χ4",
"title": "Käsitearkkitehtuuri: Sisäisesti ehyt semanttinen alue tai API, jolla yhteinen kieli",
"Δψ": "GoodReason - metodiikassa jokainen aksiomaattinen symboli muodostaa oman ajattelutapansa, joka ohjaa tiedonmuodostusta kokonaisuudesta. Kybernetiikka on käsiteavaruus, joka selvittää vuorovaikutusta ja ohjattavuutta, verkostojen olemusta,",
"Ω": "Kompleksisessa VUCA-maailmassa paras tulevaisuuden vastaus tiedollisiin ongelmiin on (johtamisen lisäksi) käsitteellisten taitojen parantaminen, ja sen tulisi alkaa tieteen analyyseistä ja paremmasta suunnittelusta. Niin sanottu ‘Babel-torinin ongelma’ syntyy kielten runsauksesta ja sisällön haavoittuvuudesta, mikäli merkitysten eroavaisuudet uhkaavat hajoittaa viestinnän laadun. Parhaita kokonaisratkaisuja siihen ovat tieteen aseman parantaminen ja luotettavan infrastruktuurin rakentaminen kansalaisille asti.",
"α": "Käsiteavaruus rajaa paradigmoja ja tekniikoita, joilla on yhdistävä kieli tai esitystapa, esim. XML tai juristien oma kieli. Se on osaratkaisu satojen ja tuhansien internetin ja IT-kielten ongelmiin.",
"β": "Kognitiivinen arkkitehtuuri kuvaavat mielen sisäistä toimintaa ja käsiteavaruudet ovat niihin liittyvää tietämystä. SECI on eräs vastaava tietämysarkkitehtuuri. Skeemaeditorit, sanastot ja ontologiat yhdistävät systeemeitä ja yhteisöjä, mutta myös erottavat niitä toisistaan. Tieteen sirpaloituessa nousee tarve muodostaa erityistieteiden oheen kapea-alaisia, hyvin hallittavia osaamisen alueita (metadiscipline), joita tekoäly joskus voi tukea.",
"π": "Tietämys pirstoutuu sekä tieteessä että arjessa ja erityisesti informaatioteknologiassa kielten ja applikaatioiden ja säikeiden ja skriptien muodossa. Käsitearkkitehtuuri on tapa ymmärtää ja kartoittaa hyväksyn tiedon olemus ihmisen mielessä.",
"τ": "Virukset ovat kielteinen ja vaarallinen käsiteavaruuksien muoto, samoin kuin kyberhyökkäykset. Esimerkiksi Googlessa hakukysely kulkee sekunnissa satojen palvelinten läpi tuhansia kilometrejä ja palaa yhtenä vastauksena – taustalla yhteentoimivat skeemat.",
"φ": "Käsiteavaruudet ja API:t ratkaisevat ja määrittävät osaamisalueita samaan tapaan kuin applikaatiot tai oppikirjat ennen. Tietämyksen sosiaalinen muoto ilmenee kommunikaatiossa. Sitä voi abstrahoida kapseloimalla reittejä:
path(X,Z) :- edge(X,Y), path(Y,Z)
.",
"χ": "Käsiteavaruuksiin törmää intenetin kaikissa lähteissä: hardware, software, grammarware, modelware, knowledgeware. Niillä on omat parserinsa ja prosessinsa."
}
<--! –>
Kehän 4 Ideointivalmius 4
title: Yksilö kehittyy: Autopoieesi tarkoittaa biologisesti itsenäistä systeemiä
α: Autopoieesi kuvaa systeemin identiteettiä, pyrkimystä tasapainnoon (homeostaasi) sekä autonomiaa erotuksena epäitsenäisistä systeemeistä.
Δψ: Ihmisellä on kolme pääasiallista funktiota: biologinen funktio sisältäen suvun jatkamisen tarkoituksen, sosiaalinen funktio osallistua kollektiiviseen toimintaan ja rakentaa yhteiskuntia sekä filosofinen funktio, johon ei ole tarkkaa vastausta, mutta siihen voi sisältyä tietoisuuden, luovuuden ja merkityksen etsintä: siis itseorganisoituminen, oppiminen ja toimijuus (agency) suhteessa ympäristöön.
Ω: Elintavat ja ympäristö vaikuttavat voimakkaasti yksilön terveyteen ja toimintakykyyn. Ihminen on varsin moniulotteinen systeemi.
{
"Obs": "Monet tieteenalat ja metodiikat tutkivat yksilön ja yhteisön suhdetta, kommunikaatiota ja toiseutta, vrt. AQAL-teoria. ",
"class": "Δψ",
"symbol": "Δψ4",
"title": "Yksilö kehittyy: Autopoieesi tarkoittaa biologisesti itsenäistä systeemiä",
"Δψ": "Ihmisellä on kolme pääasiallista funktiota: biologinen funktio sisältäen suvun jatkamisen tarkoituksen, sosiaalinen funktio osallistua kollektiiviseen toimintaan ja rakentaa yhteiskuntia sekä filosofinen funktio, johon ei ole tarkkaa vastausta, mutta siihen voi sisältyä tietoisuuden, luovuuden ja merkityksen etsintä: siis itseorganisoituminen, oppiminen ja toimijuus (agency) suhteessa ympäristöön.",
"Ω": "Elintavat ja ympäristö vaikuttavat voimakkaasti yksilön terveyteen ja toimintakykyyn. Ihminen on varsin moniulotteinen systeemi.",
"α": "Autopoieesi kuvaa systeemin identiteettiä, pyrkimystä tasapainnoon (homeostaasi) sekä autonomiaa erotuksena epäitsenäisistä systeemeistä.",
"β": "Funktiona on toimia yksilönä, subjektina ja organismina. Lähtökohta hyvinvoinnin, terveyden ja kyvykkyyksien kehittämiselle.",
"π": "Yksilö on biologinen ja psykologinen kokonaisuus, joka säilyttää luonnon kiertokulussa tasapainonsa ja sopeutuu elämään toistensa kanssa.",
"τ": "Integroitumista yksilössä ovat kasvu, oppiminen ja itsesäätely elämänkaaren aikana.",
"φ": "Yksilö on formalismi
(B, P, A), missä B = biologinen rakenne, P = psykologinen tietoisuus, A = autonomia.
",
"χ": "Yksilö, kuten ihminen, on anatomisesti monimutkainen ja monikerroksinen läpivirtausmalli, jossa aine, energia ja informaatio virtaavat jatkuvasti (MEI)."
}
<--! –>
Kehän 4 Ideointivalmius 5
title: Keskuspankkitalous: Keskitetty rahan luominen
α: Fiat-talous tarkoittaa luottopohjaista rahajärjestelmää, jota varten tarvittiin ohjaus- ja säätelyjärjestelmä.
Δψ: Fiat-järjestelmä syntyi, kun kultakannasta luovuttiin ja raha muuttui itsenäiseksi instituutioksi (kognitiivinen arkkitehtuuri). Keskuspankit loivat rahapolitiikan keinot hallitakseen talouden kiertoa.
Ω: Fiat-talous on altis velkakierteelle, inflaatiolle ja poliittiselle manipuloinnille. Luottamuksen horjuessa keskuspankkisysteemi on haavoittuva.
{
"class": "β",
"symbol": "β4",
"title": "Keskuspankkitalous: Keskitetty rahan luominen",
"Δψ": "Fiat-järjestelmä syntyi, kun kultakannasta luovuttiin ja raha muuttui itsenäiseksi instituutioksi (kognitiivinen arkkitehtuuri). Keskuspankit loivat rahapolitiikan keinot hallitakseen talouden kiertoa.",
"Ω": "Fiat-talous on altis velkakierteelle, inflaatiolle ja poliittiselle manipuloinnille. Luottamuksen horjuessa keskuspankkisysteemi on haavoittuva.",
"α": "Fiat-talous tarkoittaa luottopohjaista rahajärjestelmää, jota varten tarvittiin ohjaus- ja säätelyjärjestelmä.",
"β": "Fiat-talous β4 mahdollisti valtioiden aktiivisen talouspolitiikan ja velkavetoinen kasvu nousi sen moottoriksi.",
"π": "Keskuspankkien ohjaama talous perustuu rahaan, jonka arvo määräytyy valtion ja keskuspankin sääntelyn sekä yleisen luottamuksen kautta, ei materiaalisen katteen perusteella.",
"τ": "Käännekohtana oli Yhdysvaltain dollarin irrottaminen kullasta (1971). Se loi globaalin rahajärjestelmän, jossa luottamus valtioon korvasi materiaalisen katteen.",
"φ": "Fiat-talous on muotoa
(S, C, L), missä S = sääntely, C = luottamus valuuttaan, L = likviditeetin hallinta rahapolitiikan keinoin
.",
"χ": "Input/output-mallissa ovat rahapolitiikan virtaus, kun keskuspankki laskee liikkeelle uutta rahaa (input) tai poistaa sitä kierrosta (output) ohjaamalla korkotasoa ja likviditeetin virtauksessa se tarjoaa pelivaraa pankeille hätätilanteissa estämään pankkikriisejä sekä informaatiovirta keskuspankin kerätessä tietoa (input) talouden tilasta ja antaessa sen (output) avulla ohjeita ja päätöksiä, jotka ohjaavat markkinoiden toimintaa."
}
<--! –>
Kehän 4 Ideointivalmius 6
title: Automatisoituminen: Industry 3.0 muistetaan Mooren laista ja elektroniikan keksimisestä
α: Elektroniikka ja kyberneettinen ohjaus.
Δψ: Kun laatu, toistettavuus ja turvallisuus paranivat, osaaminen alkoi siirtyä ohjelmistoihin.
Ω: Tuottavuuden paranemisen ohella työpaikkarakenteet muuttuivat radikaalisti, syntyi suuri riippuvuus ohjausjärjestelmistä. Seuraavaa edistysaskelta jouduttiin odottamaan 50 vuotta.
{
"class": "φ",
"symbol": "φ4",
"title": "Automatisoituminen: Industry 3.0 muistetaan Mooren laista ja elektroniikan keksimisestä",
"Δψ": "Kun laatu, toistettavuus ja turvallisuus paranivat, osaaminen alkoi siirtyä ohjelmistoihin.",
"Ω": "Tuottavuuden paranemisen ohella työpaikkarakenteet muuttuivat radikaalisti, syntyi suuri riippuvuus ohjausjärjestelmistä. Seuraavaa edistysaskelta jouduttiin odottamaan 50 vuotta.",
"α": "Elektroniikka ja kyberneettinen ohjaus.",
"β": "Tuotanto organisoitui ohjaus- ja valvontajärjestelmiksi (kybernetiikka) hoitamaan sulautettuja tuotantoprosesseja.",
"π": "Elektroniikan huippututkimus loi teorian, jolla ohjelmoitavat laitteet ja robotit toivat automaation tuotantoon.",
"τ": "Esimerkkeinä rajusta muutoksesta olivat autotehtaiden itsenäiset hitsaus- ja maalausrobotit.",
"φ": "Uuden tuotannon ajan kehittymisen yhtälö:
(Elektroniikka + Ohjaus + Automaatio) => Kyberfyysisen tuotannon esiaste
.",
"χ": "Työ muuttui fyysisestä suorittamisesta kohti tiedon käsittelyä. Tietotekniikka ja etätyö mahdollistivat työn hajauttamisen ajasta ja paikasta riippumattomaksi. Tarve jatkuvalle oppimiselle korostui, koska teknologia ja ammattitaidot vanhenivat entistä nopeammin."
}
<--! –>
Kehän 4 Ideointivalmius 7
title: Kehittyvä maailma: Eksosysteemi on yksilöön epäsuorasti vaikuttava ympäristö
α: Jatkuvasti muuttuva maailma tuo yksilön eteen ympäristöt, joissa hän ei ole itse läsnä, mutta joilla on epäsuoria vaikutuksia.
Δψ: Epäsuorat yhteydet muokkaavat resursseja ja toimintaa ja siten yksilöä. Ne voivat tukea häntä tai kuormittaa ja rajoittaa kehitystä.
Ω: Positiivisen kehittymisen vastapainona suhdannevaihtelut ja muut epäsuorat vaikutukset voivat olla arvaamattomia ja vaikeasti ennustettavia.
{
"class": "τ",
"symbol": "τ4",
"title": "Kehittyvä maailma: Eksosysteemi on yksilöön epäsuorasti vaikuttava ympäristö",
"Δψ": "Epäsuorat yhteydet muokkaavat resursseja ja toimintaa ja siten yksilöä. Ne voivat tukea häntä tai kuormittaa ja rajoittaa kehitystä.",
"Ω": "Positiivisen kehittymisen vastapainona suhdannevaihtelut ja muut epäsuorat vaikutukset voivat olla arvaamattomia ja vaikeasti ennustettavia.",
"α": "Jatkuvasti muuttuva maailma tuo yksilön eteen ympäristöt, joissa hän ei ole itse läsnä, mutta joilla on epäsuoria vaikutuksia.",
"β": "Jokaisella organisaatiolla on jonkinlainen johtamisen systeemi, jolla tosin voi olla hankaliakin tapoja, sillä ihmiset eivät ole täydellisiä ja resursseja on rajallisesti.",
"π": "Sosiaaliset rakenteet kuten työpaikat, hallinto, media ja markkinat vaikuttavat yksilön arkeen välillisesti. Tällä tasolla analysoidaan laajemmin epäsuoria yhteiskunnan vaikutuksia yksilöön ja lähiympäristöön.",
"τ": "Esimerkiksi lapsen vanhemman työpaikan olosuhteet, tai varsinkin työttömyys, vaikuttavat perheen dynamiikkaan ja lapsen kehitykseen.",
"φ": "Eksosysteemi on joukko kanavia
Σ channels(exo→micro) with feedback τ
",
"χ": "Hyvien havaintojen lisäksi kriittinen näkökulma kyseenalaistaa hyvät puheet etsien niiden takaa syitä ja seurauksia."
}
<--! –>
Kehän 4 Ideointivalmius 8
title: 4 Itsensä kokeminen: Syvä järkytys tai oivallus, metamorfoosi perhosella
α: Systeemi määrittelee itsensä uudelleen
Δψ: Kun systeemi liukenee laajempaan ympäristöönsä, yksittäiset elimet (kuten anatomia) menettävät erillisen identiteettinsä. Siksi käsitys kokonaisuudesta alkaa sulautua, kadota tai homogenisoitua, kuten voimakas kiputila.
Ω: Yhteiskunnan kehittyessä nopeasti tavallinen ihminen kohtaa usein riittämättömyyttä, pelkoa ja ahdistusta, kun muutosta ei voi käsittää eikä jakaa erilleen. Siinä suhteessa addiktioilla on hyvät ja huonot puolensa.
{
"class": "Ω",
"symbol": "Ω4",
"title": "4 Itsensä kokeminen: Syvä järkytys tai oivallus, metamorfoosi perhosella",
"Δψ": "Kun systeemi liukenee laajempaan ympäristöönsä, yksittäiset elimet (kuten anatomia) menettävät erillisen identiteettinsä. Siksi käsitys kokonaisuudesta alkaa sulautua, kadota tai homogenisoitua, kuten voimakas kiputila.",
"Ω": "Yhteiskunnan kehittyessä nopeasti tavallinen ihminen kohtaa usein riittämättömyyttä, pelkoa ja ahdistusta, kun muutosta ei voi käsittää eikä jakaa erilleen. Siinä suhteessa addiktioilla on hyvät ja huonot puolensa.",
"α": "Systeemi määrittelee itsensä uudelleen",
"β": "Kysymys on korkeimman tason organisoitumisoppi. Mikä on äärimmäinen tila, missä yrittäminen tai sosiaalistuminen toteutuvat äärimmäisen hyvin tai huonosti? Matematiikassa se tarkoittaa käännepistettä, toista derivaattaa. Tarvitaanko enää mitään muuta kuin se tila?",
"π": "Todellisuuskuva joutuu haasteeseen, koska ympäristö näyttäytyy ubiikkina holarkiana, jota sellaisena ei voi ymmärtää.",
"τ": "Täydellinen harmonia ja täydellinen kakofonia ovat tunteita, joita jokainen on joskus kokenut. Lintuparvet lähtevät muuttomatkalle sen kokiessaan. Virtuaalitodellisuus pyrkii olemaan tuollainen ilmiö.",
"φ": "Ongelmia ja ratkaisuja: Informaatiotulva mediassa aiheuttaa monille tarpeen sulkea silmänsä, kun taas monet nauttivat viihteestä sairauden tilaan asti. Harrastukset helpottavat arjessa koettua tuskaa.",
"χ": "Fysiikassa fuusio- ja fissioreaktiot johtavat tilaan, mistä on mahdotonta toipua. Vastaavasti musiikissa sinfoniaorkesteri johdattaa kuulijat tilaan, missä kaikki muu unohtuu,"
}