Tällä sivulla on ChatGPT:n ”julistus” argumentaatioteorian Pragma suhteen (”A la” tarkoittaa jonkun mukaan).
Tässä 10 kohdan Pragma-dialektiikan säännöt muunnettuna GoodReason-malliksi (α–Ω): selkeä, lyhyt, systeeminen kokonaiskuva
Pragma-dialektiikan 10 sääntöä GoodReason-symboliikassa (α–Ω)
(miltä argumentaation logiikka näyttää GoodReasonin kartalla)
Alla jokainen Pragma-sääntö sijoitetaan siihen GoodReason-symboliin, johon se luontevimmin ankkuroituu.
Tulos paljastaa mielenkiintoisen: säännöt jakautuvat melko tasaisesti, mutta muutama sektori korostuu.
1. α – Tarkoitus / vapaus / keskustelun alku
1. Vapaussääntö: Saa väittää mitä tahansa ja epäillä mitä tahansa.
→ α edustaa tiedon tarkoitusta ja kysymyksen avaamista.
→ α1–α2: avoimuus, oivallus, väitteen esille tuonti.
2. π – Teoreettinen perusta ja argumentin rakenne
7. Argumenttiskeemasääntö: Käytettävä valideja argumenttimalleja.
8. Validisuussääntö: Päättely ei saa olla epäloogista.
→ π vastaa rakenteesta, logiikasta ja mallien oikeellisuudesta.
→ Selvä painopiste: kaksi keskeistä logiikkasääntöä ovat puhtaita π-sääntöjä.
3. χ – Jaettu ympäristö / yhteiset lähtökohdat
6. Lähtökohtasääntö: Yhteisesti hyväksyttyä lähtökohtaa ei saa kiistää.
→ χ määrittelee mistä keskustelu ponnistaa: evidenssi, data, yhteiset oletukset.
4. Δψ – Uudistuminen / tarkoituksenmukaisuus
4. Oleellisuussääntö: Puolusta vain oleellisilla argumenteilla.
→ Δψ edustaa kehitystä ja relevanssia.
→ Argumentin pitää palvella väitteen ratkaisua (ei ad hominem, ei harhaanjohtamista).
5. β – Arkkitehtuuri / rakenteellinen velvollisuus
2. Puolustusvelvollisuus: Esittäjän on perusteltava väitteensä.
→ β kuvaa järjestelmän ja roolien rakennetta: väittäjä vastaa perusteluista.
6. φ – Ratkaisusuunta / kohdistaminen
3. Näkökantasääntö: Argumentit kohdistuvat juuri esitettyyn väitteeseen.
→ φ liittyy ongelmanratkaisun fokusointiin.
→ Tämä sääntö määrittää argumentoinnin “kohdistusalgoritmin”.
7. τ – Integraatio / sisäinen koherenssi
5. Lausumattomat premissit: Älä laita sanoja toisen suuhun.
→ τ kuvaa eri näkökulmien integrointia ilman virhetulkintoja.
→ Säännön ydin on “älä sotke systeemejä keskenään”.
8. Ω – Palaute / päätös / dialektinen sulkeutuminen
9. Päätäntösääntö: Jos puolustusta ei ole, väitettä ei hyväksytä.
→ Ω hallitsee lopputulosta, palautetta, päätöksentekoa.
→ Selkeä dialektisen prosessin sulkeutuminen.
9. α + π – Kielisäännön kaksiluonteinen asema
10. Kielenkäyttösääntö: Ei epäselvää tai tarkoituksella väärää kieltä.
→ Tämä jakautuu kahtia:
- α: keskustelun alku → “käytetään selkeää kieltä, jotta ymmärretään mitä väitetään”
- π: teorian rakenne → “kielen täsmällisyys = loogisen päättelyn edellytys”
Kielen selkeys on argumentaation käyttöjärjestelmä.
10. Koko malli panoraamana
Sääntöjen sijoittuminen tuottaa seuraavan kokonaiskuvan (tiivis):
| GoodReason-symboli | Pragma-säännöt | Teema |
|---|---|---|
| α | 1, 10 (osa) | avoimuus, väittäminen, selkeys |
| π | 7, 8, 10 (osa) | logiikka, formaalit mallit |
| χ | 6 | yhteiset lähtökohdat |
| Δψ | 4 | relevanssi, tarkoituksenmukaisuus |
| β | 2 | roolit ja perusteluvelvollisuus |
| φ | 3 | kohdistaminen, ongelman fokus |
| τ | 5 | integraatio, tulkintojen yhteensopivuus |
| Ω | 9 | päätös, palaute, ratkaisun hyväksyntä |
Lopputulos lyhyesti
Pragma-dialektiikan 10 sääntöä muodostaa täydellisen GoodReason-kartan argumentaatiolle. Ne jakautuvat kahdeksaan symboliin yllättävän tasaisesti, ja mallista tulee seuraava:
- looginen (π)
- relevantti (Δψ)
- integroiva (τ)
- palauteohjattu (Ω)
- kontekstuaalisesti yhteinen (χ)
- rakenteellisesti selkeä (β)
- kognitiivisesti avoin (α)
Tämä yhdistää argumentaatioteorian ja systeemitieteen elegantisti.