| AKSIOLOGIA | Tieteenala metasysteeminä | Kosminen äly/1 |
|---|---|---|
|
α Miksi se on olemassa? (Olemassaolon peruste)
Aksiologia on olemassa, koska ihmisen toiminta ja päätöksenteko perustuvat aina arvoihin (hyvän, oikean, kauniin käsitteisiin) . Sen olemassaolon peruste on tarve systematisoida, määritellä ja analysoida arvoja tieteellisesti ja filosofisesti. |
||
|
π Miten se teoretisoi? (Teoreettinen kehys)
Se teoretisoi luomalla hierarkkisia ja luokittelevia malleja arvoista (esim. instrumentaaliset vs. itseisarvot, aineelliset vs. henkiset arvot). Se tutkii arvojen ontologiaa (ovatko arvot subjektiivisia vai objektiivisia?) ja epistemologiaa (miten arvot tunnetaan?).
β Miten se rakentuu kokonaisuudeksi, joka voidaan hahmottaa? (Kokonaisuuden rakentuminen)
Se rakentuu kokonaisuudeksi jaottelulla kolmeen pääalueeseen: etiikka (moraaliset arvot), estetiikka (esteettiset arvot) ja politiikka/yhteiskuntafilosofia (sosiaaliset ja poliittiset arvot) . Nämä osa-alueet hahmotetaan toisiinsa kytkeytyvinä arvojärjestelminä. |
||
|
χ Millaista tietoa se tuottaa? (Tiedon laatu)
Se tuottaa käsitteellistä tietoa arvojen luonteesta, analyyttistä tietoa arvostelmien rakenteesta (esim. moraaliset argumentit) ja vertikaalista tietoa arvojärjestelmien välisistä suhteista ja ristiriidoista.
φ Millaisia tuloksia se tuottaa ja mitä ratkoo? (Hyödyllisyys ja sovellukset)
Se ratkoo normatiivisen perustan ongelmia, erityisesti sovelletussa etiikassa (esim. lääketieteen etiikka, ympäristöetiikka). Se tuottaa tuloksia, jotka auttavat päätöksenteossa osoittamalla arvojen väliset ristiriidat ja niitä koskevat perustelut. |
||
|
Δψ Miten se uudistuu? (Dynaaminen uudistuminen)
Se uudistuu empiirisen tutkimuksen (esim. arvojen psykologia, kulttuurienvälinen arvotutkimus) ja tieteenfilosofisten haasteiden (esim. tekoälyn etiikka, ilmastonmuutos) myötä. Uudet teknologiset ja yhteiskunnalliset dilemmat pakottavat aksiologian määrittelemään arvoja uudelleen.
τ Miten se toteutuu ja yhdistyy muuhun ajatteluun? (Integraatio ja toteutuminen)
Se toteutuu kriittisenä pohdintana kaikessa normatiivisessa toiminnassa ja päätöksenteossa. Se yhdistyy muuhun ajatteluun tarjoamalla perustan tieteen eettiselle arvioinnille (esim. tieteen rehellisyys, tutkimuksen vaikutukset) ja yhteiskunnallisille instituutioille (oikeus, koulutus). |
||
|
Ω Miten sen vaikutukset arvioidaan osana tutkimuksen koko kenttää, vai onko sillä merkitystä? (Arviointi ja merkitys)
Sen vaikutukset ovat läpäisevät ja välttämättömät. Aksiologiaa arvioidaan sen kyvyn perusteella selventää arvoja, vahvistaa moraalista päättelyä ja tarjota kieli eettiselle keskustelulle. Sillä on kriittinen merkitys määrittäessä tieteen roolia ja vastuuta yhteiskunnassa. Kaikenteoria |
||