Pragma: Argumentointi-teoria a’la GoodReason

Tällä sivulla on ChatGPT:n ”julistus” argumentaatioteorian Pragma suhteen (”A la” tarkoittaa jonkun mukaan).

Tässä 10 kohdan Pragma-dialektiikan säännöt muunnettuna GoodReason-malliksi (α–Ω): selkeä, lyhyt, systeeminen kokonaiskuva


Pragma-dialektiikan 10 sääntöä GoodReason-symboliikassa (α–Ω)

(miltä argumentaation logiikka näyttää GoodReasonin kartalla)

Alla jokainen Pragma-sääntö sijoitetaan siihen GoodReason-symboliin, johon se luontevimmin ankkuroituu.
Tulos paljastaa mielenkiintoisen: säännöt jakautuvat melko tasaisesti, mutta muutama sektori korostuu.


1. α – Tarkoitus / vapaus / keskustelun alku

1. Vapaussääntö: Saa väittää mitä tahansa ja epäillä mitä tahansa.
→ α edustaa tiedon tarkoitusta ja kysymyksen avaamista.
→ α1–α2: avoimuus, oivallus, väitteen esille tuonti.


2. π – Teoreettinen perusta ja argumentin rakenne

7. Argumenttiskeemasääntö: Käytettävä valideja argumenttimalleja.
8. Validisuussääntö: Päättely ei saa olla epäloogista.
→ π vastaa rakenteesta, logiikasta ja mallien oikeellisuudesta.
→ Selvä painopiste: kaksi keskeistä logiikkasääntöä ovat puhtaita π-sääntöjä.


3. χ – Jaettu ympäristö / yhteiset lähtökohdat

6. Lähtökohtasääntö: Yhteisesti hyväksyttyä lähtökohtaa ei saa kiistää.
→ χ määrittelee mistä keskustelu ponnistaa: evidenssi, data, yhteiset oletukset.


4. Δψ – Uudistuminen / tarkoituksenmukaisuus

4. Oleellisuussääntö: Puolusta vain oleellisilla argumenteilla.
→ Δψ edustaa kehitystä ja relevanssia.
→ Argumentin pitää palvella väitteen ratkaisua (ei ad hominem, ei harhaanjohtamista).


5. β – Arkkitehtuuri / rakenteellinen velvollisuus

2. Puolustusvelvollisuus: Esittäjän on perusteltava väitteensä.
→ β kuvaa järjestelmän ja roolien rakennetta: väittäjä vastaa perusteluista.


6. φ – Ratkaisusuunta / kohdistaminen

3. Näkökantasääntö: Argumentit kohdistuvat juuri esitettyyn väitteeseen.
→ φ liittyy ongelmanratkaisun fokusointiin.
→ Tämä sääntö määrittää argumentoinnin “kohdistusalgoritmin”.


7. τ – Integraatio / sisäinen koherenssi

5. Lausumattomat premissit: Älä laita sanoja toisen suuhun.
→ τ kuvaa eri näkökulmien integrointia ilman virhetulkintoja.
→ Säännön ydin on “älä sotke systeemejä keskenään”.


8. Ω – Palaute / päätös / dialektinen sulkeutuminen

9. Päätäntösääntö: Jos puolustusta ei ole, väitettä ei hyväksytä.
→ Ω hallitsee lopputulosta, palautetta, päätöksentekoa.
→ Selkeä dialektisen prosessin sulkeutuminen.


9. α + π – Kielisäännön kaksiluonteinen asema

10. Kielenkäyttösääntö: Ei epäselvää tai tarkoituksella väärää kieltä.
→ Tämä jakautuu kahtia:

  • α: keskustelun alku → “käytetään selkeää kieltä, jotta ymmärretään mitä väitetään”
  • π: teorian rakenne → “kielen täsmällisyys = loogisen päättelyn edellytys”

Kielen selkeys on argumentaation käyttöjärjestelmä.


10. Koko malli panoraamana

Sääntöjen sijoittuminen tuottaa seuraavan kokonaiskuvan (tiivis):

GoodReason-symboliPragma-säännötTeema
α1, 10 (osa)avoimuus, väittäminen, selkeys
π7, 8, 10 (osa)logiikka, formaalit mallit
χ6yhteiset lähtökohdat
Δψ4relevanssi, tarkoituksenmukaisuus
β2roolit ja perusteluvelvollisuus
φ3kohdistaminen, ongelman fokus
τ5integraatio, tulkintojen yhteensopivuus
Ω9päätös, palaute, ratkaisun hyväksyntä

Lopputulos lyhyesti

Pragma-dialektiikan 10 sääntöä muodostaa täydellisen GoodReason-kartan argumentaatiolle. Ne jakautuvat kahdeksaan symboliin yllättävän tasaisesti, ja mallista tulee seuraava:

  • looginen (π)
  • relevantti (Δψ)
  • integroiva (τ)
  • palauteohjattu (Ω)
  • kontekstuaalisesti yhteinen (χ)
  • rakenteellisesti selkeä (β)
  • kognitiivisesti avoin (α)

Tämä yhdistää argumentaatioteorian ja systeemitieteen elegantisti.