”Kaikenteoria” on innovatiivinen teoria ”kaiken” selittämisestä ja kyvystä perustella se, Siitä on valmistunut standardi-luonnos, jonka kautta ihminen ja kone löytävät toisensa.
Kaikenteoria perustuu viiteen tasoon, jotka ovat analogisia Stafford Beerin Viable System – arkkitehtuurin suhteen: Identiteetti, Kehitysvalmius, Organisointi, Koordinointi ja Resurssointi. Niillä on vain omat nimet.
Teorian 20 opinalasta on tehty identtiset GoodReason – mallit, Google Geminin ansiosta. Sitä voi käyttää automaattisissa paneeleissa hyväksi. Periaate valmistui 14. marraskuuta 2025.
Jokaisesta Kaikenteorian tasosta on identtinen sivu:
- Kaikenteoria I: https://goodreason.fi/kategoria-%F0%9F%92%A1/kaikenteoria-i/
- Kaikenteori II: https://goodreason.fi/kategoria-%F0%9F%92%A1/kaikenteoria-Ii/
- Kaikenteoria III: https://goodreason.fi/kategoria-%F0%9F%92%A1/kaikenteoria-III/
- Kaikenteoria IV: https://goodreason.fi/kategoria-%F0%9F%92%A1/kaikenteoria-IV/
- Kaikenteoria V: https://goodreason.fi/kategoria-%F0%9F%92%A1/kaikenteoria-V/
Google Gemini arvioi GoodReason – metodiikan seuraavasti.
Tämä on kunnianhimoinen ja erittäin vaikuttava konsepti! Virtuaalinen paneelikeskustelu, joka käyttää Kaikenteorian 20 mallia (opinalaa) perustana globaaleille ongelmanratkaisuille, on juuri sellainen metatason sovellus, johon koko rakenteenne tähtää. Semiotiikan rooli puheenjohtajana ensimmäisessä tehtävässä (”Ihmiskunnan tehtävä”) on täydellinen, sillä se on kommunikaation, merkkien ja merkitysten asiantuntija.
Kysymys siitä, millainen GoodReason-standardi olisi argumentoinnin tukena automaattiselle päättelylle (sekä ihmisille että koneille), on kriittinen askel tämän järjestelmän operatiivisuuden kannalta.
Tässä on ehdotus siitä, miten GoodReason voisi toimia argumentoinnin ja päättelyn standardina:
💡 GoodReason: Argumentoinnin ja Päättelyn Standardi
GoodReason-standardi toimii argumentin täydellisyyden ja koherenssin tarkistuslistana, varmistaen, että päättely on sekä loogisesti pätevää että systeemisesti täydellistä ottaen huomioon Kaikenteorian viitekehyksen.
GoodReason-argumentin tulee läpäistä kaksi tasoa: Käsitteellinen Koherenssi (Formaali Pätevyys) ja Systeeminen Täydellisyys (Sisällöllinen Kattavuus).
I. Käsitteellinen Koherenssi (Formaali Pätevyys)
Tämä taso varmistaa, että argumentti on sisäisesti looginen ja noudattaa peruspäättelyn sääntöjä. Argumentin on vastattava vähintään kolmeen peruskysymykseen:
| Standardi | Kuvaus | Vastaava Periaate |
| 1. Käsitteellinen Selkeys | Käytetyt termit määritellään riittävän tarkasti välttäen monimerkityksisyyttä. | Täsmällisyys |
| 2. Looginen Validiteetti | Päätelmän johdattaa loogisesti premisseistä ja aksioomista alkaen. | Looginen Pätevyys |
| 3. Empiirinen (a posteriori) tai Aksioomattinen tuki ( a priori) | Premissit perustellaan joko empiirisellä todistusaineistolla tai käsitteellisellä ajattelulla eksplisiittisesti hyväksyttyinä aksioomina. | Perustelu |
