Unifikaatio
| UNIFIKAATIO | Tieteenala metasysteeminä | Mallintamisen tasanko/3 |
|---|---|---|
|
α Miksi se on olemassa? (Olemassaolon peruste)
Unifikaatio on olemassa, koska se heijastaa tieteenfilosofista oletusta todellisuuden syvästä yhtenäisyydestä . Sen peruste on tarve ymmärtää, miten Kosmos (Kosmologia), tarkoitus (Teleologia) ja arvo (Aksiologia) voivat mahtua samaan, ristiriidattomaan kehykseen. |
||
|
π Miten se teoretisoi? (Teoreettinen kehys)
Se teoretisoi etsimällä yhteisiä periaatteita ja kausaliteettiketjuja, jotka voivat selittää erillisiä ilmiöitä. Esimerkiksi fysiikassa se teoretisoi luomalla \Kaiken teorian\ (Theory of Everything), joka yhdistää kaikki perusvuorovaikutukset.
β Miten se rakentuu kokonaisuudeksi, joka voidaan hahmottaa? (Kokonaisuuden rakentuminen)
Se rakentuu hierarkkiseksi tai rihmastomaiseksi teoriarakenteeksi (vrt. Deleuzen tasangot), jossa peruslait ja käsitteet (Metafysiikka) toimivat perustana, josta kaikki erityistieteenalojen (Systeemitiede) ilmiöt voidaan johtaa tai jolla ne voidaan yhdistää. |
||
|
χ Millaista tietoa se tuottaa? (Tiedon laatu)
Se tuottaa eleganttia ja kattavaa metatietoa siitä, miten eri tieteenalat ovat rakenteellisesti ja käsitteellisesti kytköksissä toisiinsa. Se tuottaa selitysvoimaa, sillä yksi teoria selittää useita ilmiöitä.
φ Millaisia tuloksia se tuottaa ja mitä ratkoo? (Hyödyllisyys ja sovellukset)
Se ratkoo teorioiden ja tieteenalojen välisiä kuiluja ja ristiriitoja. Tulos on käsitteellinen taloudellisuus ja suurempi varmuus siitä, että tieteen kuvaama todellisuus on sisäisesti koherentti ja johdonmukainen. |
||
|
Δψ Miten se uudistuu? (Dynaaminen uudistuminen)
Se uudistuu jokaisen suuren tieteellisen läpimurron myötä, joka paljastaa uuden kytköksen tai sallii uusien käsitteiden yhdistämisen. Unifikaatio on jatkuva prosessi, ei lopullinen tila.
τ Miten se toteutuu ja yhdistyy muuhun ajatteluun? (Integraatio ja toteutuminen)
Se toteutuu tieteenfilosofisena kriteerinä tieteellisen tiedon paremmuudelle. Se yhdistyy muuhun ajatteluun osoittamalla, että jopa erilliset arvot (Aksiologia) ja päämäärät (Teleologia) voivat olla osa suurempaa, yhteistä, luonnonlaeilla sidottua järjestelmää. |
||
|
Ω Miten sen vaikutukset arvioidaan osana tutkimuksen koko kenttää, vai onko sillä merkitystä? (Arviointi ja merkitys)
Sen vaikutus on paradigmaa muuttava. Unifikaatiota arvioidaan sen kyvyn perusteella yksinkertaistaa ja syventää ymmärrystä maailmasta. Sillä on äärimmäisen suuri merkitys tieteen lopullisena, joskin mahdollisesti ikuisesti saavuttamattomana, päämääränä. Kaikenteoria |
||
Etiikka
Sosiologia
| PALVELUSTRUKTUURI | Tieteenala metasysteeminä | – |
|---|---|---|
|
α Miksi se on olemassa? (Olemassaolon peruste)
Palvelustruktuuri on olemassa, koska yhteiskunnan on ratkaistava resurssien jakamisen, toiminnan tehokkuuden ja inhimillisen hyvinvoinnin ongelmat. Se vastaa tarpeeseen mallintaa kestäviä, varmoja ja arvoja heijastavia järjestelmiä. |
||
|
π Miten se teoretisoi? (Teoreettinen kehys)
Se teoretisoi yhdistämällä Systeemitieteen periaatteet (takaisinkytkentä, kompleksisuus), Kybernetiikan säätelymekanismit ja Aksiologian arvot (inhimillisyys, tuottavuus). Se luo malleja optimaalisesta resurssivirrasta ja palvelun laadusta.
β Miten se rakentuu kokonaisuudeksi, joka voidaan hahmottaa? (Kokonaisuuden rakentuminen)
Se rakentuu monitasoiseksi, integroiduksi malliksi ottaen huomioon mikrotason (yksilön tarpeet) ja makrotason (globaalit resurssit) suhteet. Se hahmotetaan ekologisena systeeminä, jossa palvelu on luonnollinen, tasapainoinen virtaus. |
||
|
χ Millaista tietoa se tuottaa? (Tiedon laatu)
Se tuottaa normatiivista ja soveltavaa tietoa siitä, millainen järjestelmän tulisi olla (optimaalisuus) ja miten se tulisi rakentaa (rakenne, prosessit). Se on tietoa, joka ohjaa päätöksentekoa ja suunnittelua.
φ Millaisia tuloksia se tuottaa ja mitä ratkoo? (Hyödyllisyys ja sovellukset)
Se ratkoo resurssien tehokkaan, kestävän ja inhimillisen allokoinnin ongelmia. Tuloksena on uusia malleja esimerkiksi terveydenhuollon, koulutuksen tai energiantuotannon systeemisen toiminnan parantamiseksi. |
||
|
Δψ Miten se uudistuu? (Dynaaminen uudistuminen)
Se uudistuu ekologisten ja sosiaalisten kriisien (ilmastonmuutos, talouskriisit) sekä teknologisten innovaatioiden (tekoäly, verkostoituminen) myötä. Uudistuminen vaatii jatkuvaa mallien ja parametrien päivittämistä vastaamaan muuttuvia tarpeita.
τ Miten se toteutuu ja yhdistyy muuhun ajatteluun?
(Integraatio ja toteutuminen) | Se toteutuu poliittisessa päätöksenteossa, insinööritieteessä ja sääntelyssä. Se yhdistyy muuhun ajatteluun muuttamalla abstraktit arvot (Aksiologia) konkreettisiksi, mitattaviksi ja ohjattaviksi (Kybernetiikka) järjestelmiksi. |
||
|
Ω Miten sen vaikutukset arvioidaan osana tutkimuksen koko kenttää, vai onko sillä merkitystä? (Arviointi ja merkitys)
Sen vaikutus on yhteiskunnallisesti kriittinen. Sitä arvioidaan sen kyvyn perusteella parantaa elämänlaatua, kestävyyttä ja yhteiskunnallista oikeudenmukaisuutta. Sen merkitys on välttämätön tieteen kyvylle olla relevantti ja eettinen toimija maailmassa. Kaikenteoria |
||
Tekoäly
| TEKOÄLY | Tieteenala metasysteeminä | Mallintamisen tasanko/3 |
|---|---|---|
|
α Miksi se on olemassa? (Olemassaolon peruste)
Tekoäly on olemassa, koska se on väline ihmisen älykkyyden prosessien (päättely, oppiminen, havaitseminen) kopioimiseen, laajentamiseen ja automatisointiin. Se vastaa tarpeeseen mallintaa ja ratkaista ongelmia suuressa mittakaavassa. |
||
|
π Miten se teoretisoi? (Teoreettinen kehys)
Se teoretisoi luomalla algoritmeja ja matemaattisia malleja (esim. neuroverkot, syväoppiminen, Bayesilaiset verkot), jotka kykenevät oppimaan ja tekemään ennusteita datasta. Se keskittyy tietokoneiden toimintaan rationaalisina agentteina.
β Miten se rakentuu kokonaisuudeksi, joka voidaan hahmottaa? (Kokonaisuuden rakentuminen)
Se rakentuu teknologisena ja metodologisena kokonaisuutena, joka linkittää yhteen teorian (esim. informaatioteoria) ja sovellukset (esim. robotiikka). Se tarjoaa operatiivisen kerroksen (Kybernetiikan työkalu) Palvelustruktuurin toteuttamiseen. |
||
|
χ Millaista tietoa se tuottaa? (Tiedon laatu)
Se tuottaa ennustavaa, tilastollista ja optimoivaa tietoa. Se on tietoa, joka on johdettu monimutkaisista datamassoista, ja jota käytetään tavoitteiden saavuttamiseen (Teleologia) ja mallien parantamiseen (Unifikaatio).
φ Millaisia tuloksia se tuottaa ja mitä ratkoo? (Hyödyllisyys ja sovellukset)
Se ratkoo tehtävien automatisoinnin, monimutkaisen datan käsittelyn ja optimaalisen päätöksenteon ongelmia. Se mahdollistaa Palvelustruktuurin reaaliaikaisen säädön (Kybernetiikka) ja ennusteiden teon (Unifikaatio). |
||
|
Δψ Miten se uudistuu? (Dynaaminen uudistuminen)
Se uudistuu laskentatehon kasvaessa ja uusien oppimisen paradigmojen (esim. generatiiviset mallit, vahvistusoppiminen) myötä. Sen uudistumista ohjaavat myös eettiset vaatimukset (esim. selitettävyys, harhan minimoiminen).
τ Miten se toteutuu ja yhdistyy muuhun ajatteluun? (Integraatio ja toteutuminen)
Se toteutuu kaikkien tieteenalojen ja teollisuudenalojen uutena infrastruktuurina. Se yhdistyy muuhun ajatteluun vaatimalla Filosofian ja Aksiologian uudelleenarviointia (esim. kuka on vastuussa AI:n päätöksistä?) ja muuttamalla tiedon luonnetta (Visuaalisuus) |
||
|
Ω Miten sen vaikutukset arvioidaan osana tutkimuksen koko kenttää, vai onko sillä merkitystä? (Arviointi ja merkitys)
Sen vaikutus on syvästi transformatiivinen ja mittava. Sitä arvioidaan sen kyvyn perusteella parantaa Palvelustruktuurin tehokkuutta ja edistää tieteellistä Unifikaatiota (esim. uusien fysikaalisten lakien löytäminen). Sen merkitys on kriittinen tulevaisuuden tieteen ja yhteiskunnan kannalta. Kaikenteoria |
||