Ontologia
| ONTOLOGIA | Tieteenala metasysteeminä | Perustutkimuksen puutarha/4 |
|---|---|---|
|
α Miksi se on olemassa? (Olemassaolon peruste)
Ontologia on olemassa, koska tieteen on välttämätöntä määritellä ja luokitella, mitä kaikkea olemassa olevaksi katsottavaa tutkitaan (esim. hiukkaset, kentät, arvot, kvantit, tapahtumat, prosessit). Se vastaa tarpeeseen antaa jäsennys todellisuudelle. |
||
|
π Miten se teoretisoi? (Teoreettinen kehys)
Se teoretisoi luokittelemalla olemassaolon peruskategoriat (esim. entiteetit, ominaisuudet, suhteet) ja tutkimalla niiden välisiä suhteita. Se luo käsitteellisiä kehyksiä, joiden avulla voidaan sanoa, mitä on substanssi, universaalit tai partikulaarit.
β Miten se rakentuu kokonaisuudeksi, joka voidaan hahmottaa? (Kokonaisuuden rakentuminen)
Se rakentuu hierarkkiseksi tai verkostomaiseksi luokittelujärjestelmäksi, joka kattaa kaikki olemassaolon tasot (fysikaalinen, biologinen, sosiaalinen). Kokonaisuus hahmotetaan käsitteellisenä karttana todellisuudesta. |
||
|
χ Millaista tietoa se tuottaa? (Tiedon laatu)
Se tuottaa käsitteellistä, jäsentelevää ja perusteellista tietoa todellisuuden rakenteellisista osista ja niiden perusluonteesta. Se on tietoa, joka määrittää, miten muut tieteenalat puhuvat maailmasta.
φ Millaisia tuloksia se tuottaa ja mitä ratkoo? (Hyödyllisyys ja sovellukset)
Se ratkoo käsitteellisiä ristiriitoja ja epäselvyyksiä tieteenalojen välillä (esim. \tieto\ tietojenkäsittelytieteessä vs. epistemologiassa). Se tuottaa tuloksia, jotka parantavat tieteenalan sisäistä ja välistä koherenssia (Unifikaatio). |
||
|
Δψ Miten se uudistuu? (Dynaaminen uudistuminen)
Se uudistuu tieteellisten löytöjen (erityisesti kvanttifysiikka, neurotiede) myötä, jotka kyseenalaistavat perinteiset kategoriat (esim. onko kvanttihiukkanen entiteetti vai prosessi?). Uusi tieto pakottaa ontologiset kategoriat tarkentumaan.
τ Miten se toteutuu ja yhdistyy muuhun ajatteluun? (Integraatio ja toteutuminen)
Se toteutuu kaikkien käsitteellisten määrittelyjen taustalla (esim. datamallinnus, lainsäädäntö). Se yhdistyy muuhun ajatteluun tarjoamalla yhteisen perustan sille, miten puhutaan ja mallinnetaan olemassa olevaa. |
||
|
Ω Miten sen vaikutukset arvioidaan osana tutkimuksen koko kenttää, vai onko sillä merkitystä? (Arviointi ja merkitys)
Sen vaikutus on fundamentaalinen ja luokitteleva. Sitä arvioidaan sen kyvyn perusteella tukea tieteellisiä teorioita tarjoamalla niille vakaat ja täsmälliset käsitteet. Sen merkitys on kriittinen tieteellisen tiedon eheyden ja kommunikoinnin kannalta. Kaikenteoria |
||
Epistemologia
| EPISTEMOLOGIA | Tieteenala metasysteeminä | Perustutkimuksen puutarha/4 |
|---|---|---|
|
α Miksi se on olemassa? (Olemassaolon peruste)
Epistemologia on olemassa, koska kaikki inhimillinen ja tieteellinen toiminta perustuu tietoon, jonka luonnetta, luotettavuutta ja rajoja on analysoitava. Se vastaa tarpeeseen ymmärtää, miten tiede voi väittää esittävänsä totuuksia (Ontologia). |
||
|
π Miten se teoretisoi? (Teoreettinen kehys)
Se teoretisoi kehittämällä käsitteellisiä malleja tiedon oikeutuksesta (esim. koherentismi, fundamentalismi, reliabilismi) ja tiedonhankinnan metodeista (esim. empirismi, rationalismi). Se tutkii hypoteesien ja teorioiden roolia tiedonmuodostuksessa.
β Miten se rakentuu kokonaisuudeksi, joka voidaan hahmottaa? (Kokonaisuuden rakentuminen)
Se rakentuu kriittiseksi kehykseksi, joka yhdistää Ontologian (tutkimuksen kohteet) ja Metodologian (tutkimuksen tavat). Kokonaisuus hahmotetaan systemaattiseksi prosessiksi, joka siirtää tiedon hypoteesista oikeutettuun uskomukseen. |
||
|
χ Millaista tietoa se tuottaa? (Tiedon laatu)
Se tuottaa analyyttista ja normatiivista tietoa siitä, mitkä ovat kriteerit sille, että väite on tosi, perusteltu tai tieteellinen. Se asettaa standardit tieteellisen tiedon laadulle.
φ Millaisia tuloksia se tuottaa ja mitä ratkoo? (Hyödyllisyys ja sovellukset)
Se ratkoo tiedon validiteettiin ja luotettavuuteen liittyviä ongelmia. Se tuottaa tuloksia, jotka parantavat tieteellisen tutkimuksen läpinäkyvyyttä ja luotettavuutta sekä auttavat erottamaan hyvän ja huonon tieteen toisistaan. |
||
|
Δψ Miten se uudistuu? (Dynaaminen uudistuminen)
Se uudistuu uusien tieteellisten ja teknologisten menetelmien (esim. big data, tekoäly, kvanttimekaniikka) myötä, jotka haastavat perinteiset käsitykset havainnosta, induktiosta ja varmuudesta.
τ Miten se toteutuu ja yhdistyy muuhun ajatteluun? (Integraatio ja toteutuminen)
Se toteutuu tieteenfilosofisena reflektiona jokaisen tutkimuksen taustalla. Se yhdistyy Kybernetiikkaan (tieto virtaa) ja Tekoälyyn (tieto luodaan) arvioimalla niiden käyttämien tietoprosessien ja mallien luotettavuutta. |
||
|
Ω Miten sen vaikutukset arvioidaan osana tutkimuksen koko kenttää, vai onko sillä merkitystä? (Arviointi ja merkitys)
Sen vaikutus on normatiivinen ja itsekorjaava. Sitä arvioidaan sen kyvyn perusteella turvata tieteen rehellisyys ja parantaa tiedon laatua. Sen merkitys on kriittinen tieteen kyv Kaikenteoria |
||
Metodologia
| METODOLOGIA | Tieteenala metasysteeminä | Perustutkimuksen puutarha/4 |
|---|---|---|
|
α Miksi se on olemassa? (Olemassaolon peruste)
Metodologia on olemassa, jotta tutkimus olisi järjestelmällistä, toistettavaa ja arvioitavissa. Se vastaa tarpeeseen muuttaa teoreettiset periaatteet (Epistemologia) käytännön toiminnaksi (tiedonkeruu ja analyysi). |
||
|
π Miten se teoretisoi? (Teoreettinen kehys)
Se teoretisoi luomalla periaatteita ja protokollia havaintojen keräämiseen, hypoteesien testaamiseen (falsifioitavuus), syy-seuraussuhteiden osoittamiseen (kausaliteetti) ja tulosten yleistettävyyteen (validiteetti).
β Miten se rakentuu kokonaisuudeksi, joka voidaan hahmottaa? (Kokonaisuuden rakentuminen)
Se rakentuu operatiiviseksi kerrokseksi, joka on suoraan kytköksissä Ontologiaan (tutkittavat entiteetit) ja Epistemologiaan (tiedon oikeutus). Kokonaisuus hahmotetaan eettisenä ja tehokkaana tutkimusprosessina. |
||
|
χ Millaista tietoa se tuottaa? (Tiedon laatu)
Se tuottaa ohjeellista ja normatiivista tietoa siitä, miten tutkimus tulisi suorittaa. Se on tietoa parhaista käytännöistä, joiden avulla tiedon laatu maksimoidaan ja harha (bias) minimoidaan.
φ Millaisia tuloksia se tuottaa ja mitä ratkoo? (Hyödyllisyys ja sovellukset)
Se ratkoo luotettavan ja validin tiedon tuottamisen ongelmia. Se tuottaa tuloksia, jotka mahdollistavat teorioiden testaamisen ja käytännön ratkaisujen kehittämisen (Palvelustruktuuri). |
||
|
Δψ Miten se uudistuu? (Dynaaminen uudistuminen)
Se uudistuu uusien teknologioiden (esim. koneoppiminen, genomin sekvensointi) ja tutkimuskohteiden (esim. kompleksiset sosiaaliset järjestelmät) myötä, mikä vaatii uusien analyysimenetelmien (esim. laskennalliset menetelmät, mixed methods) kehittämistä.
τ Miten se toteutuu ja yhdistyy muuhun ajatteluun? (Integraatio ja toteutuminen)
Se toteutuu kaikissa tieteellisissä julkaisuissa (menetelmäosio) ja tutkimusrahoituksen kriteereissä. Se yhdistyy muuhun ajatteluun tarjoamalla universaalin, kriittisen tavan arvioida väitteiden paikkansapitävyyttä. |
||
|
Ω Miten sen vaikutukset arvioidaan osana tutkimuksen koko kenttää, vai onko sillä merkitystä? (Arviointi ja merkitys)
Sen vaikutus on käytännöllisin ja perustavanlaatuinen. Sitä arvioidaan sen kyvyn perusteella varmistaa tieteellisten tulosten laatu ja edistää tiedon kumulatiivisuutta (evoluutiokiertoa). Sen merkitys on välttämätön tieteen edistymiselle. Kaikenteoria |
||
Paradigma
| PARADIGMA | Tieteenala metasysteeminä | Perustutkimuksen puutarha/4 |
|---|---|---|
|
α Miksi se on olemassa? (Olemassaolon peruste)
Paradigma on olemassa, koska tieteenharjoitus vaatii yhteisön sisäisen sopimuksen siitä, mitkä ovat perusoletukset (Ontologia), mitkä ovat hyväksytyt kysymykset (Epistemologia) ja mitkä ovat menetelmät (Metodologia). Se mahdollistaa normaalin tieteen tehokkaan toiminnan. |
||
|
π Miten se teoretisoi? (Teoreettinen kehys)
Se teoretisoi yleisten lakien, käsitteellisten mallien ja soveltavien esimerkkien (exemplars) kautta, jotka antavat viitekehyksen tiedon selittämiseen ja ongelmanratkaisuun. Se on jaettu näkemys siitä, miltä todellisuus näyttää.
β Miten se rakentuu kokonaisuudeksi, joka voidaan hahmottaa? (Kokonaisuuden rakentuminen)
Se rakentuu Ontologian, Epistemologian ja Metodologian integroiduksi ytimeksi. Se on se kokonaisuus, jonka tiedeyhteisö hyväksyy tutkiessaan todellisuutta (Kosmologia) ja pyrkiessään yhtenäiseen tietoon (Unifikaatio). |
||
|
χ Millaista tietoa se tuottaa? (Tiedon laatu)
Se tuottaa kumulatiivista, ongelmanratkaisuun keskittyvää tietoa silloin, kun se on vakaa. Kuitenkin kriisin aikana se tuottaa perustavanlaatuista, vallankumouksellista tietoa, joka kaataa vanhat rakenteet (paradigmashift).
φ Millaisia tuloksia se tuottaa ja mitä ratkoo? (Hyödyllisyys ja sovellukset)
Se ratkoo tieteenalan sisäisen koordinaation ja keskittymisen ongelmat. Se tuottaa tuloksia, jotka ovat tarkkoja, syvällisiä ja kumulatiivisia, kunnes vallankumouksen tarve ilmenee. |
||
|
Δψ Miten se uudistuu? (Dynaaminen uudistuminen)
Se uudistuu paradigmavallankumouksen kautta, kun se kohtaa poikkeavuuksia (anomalies), joita se ei enää kykene selittämään. Silloin vanha rakenne \hakataan pois\ ja luodaan uusi, mahtavampi käsitteellinen puu (esim. siirtymä Newtonista Einsteinin fysiikkaan).
τ Miten se toteutuu ja yhdistyy muuhun ajatteluun? (Integraatio ja toteutuminen)
Se toteutuu tutkimusohjelmissa, oppikirjoissa ja tiedekasvatuksessa. Se yhdistyy muuhun ajatteluun tarjoamalla vakaan, jaetun pohjan tieteelliselle argumentaatiolle ja innovaatiolle. |
||
|
Ω Miten sen vaikutukset arvioidaan osana tutkimuksen koko kenttää, vai onko sillä merkitystä? (Arviointi ja merkitys)
Sen vaikutus on rakenteellinen ja syklinen. Sitä arvioidaan sen kyvyn perusteella tukea tehokasta \normaalia tiedettä\ ja toisaalta sen kyvyn murtua, kun se ei enää palvele. Sen merkitys on kriittinen tieteen edistymisen dynaamisen luonteen ymmärtämiseksi. Kaikenteoria |
||