| π2 | Logiikka | π |
|---|---|---|
|
Alfa
Logiikka pyrkii johdonmukaisuuteen, selvittämään ongelmia ja ristiriitoja järjen avulla. Logiikka liittyy systemaattisuuteen. |
||
|
Pii
Logiikka perustuu käsityksiin (intensionaalinen) tai lauseisiin (ekstensionaalinen logiikka). Tieteenfilosofia käyttää hypoteeseja todistamaan tuloksiaan. Teesi, antiteesi ja niiden puntarointi on tieteen ydintä.
Beeta
Logiikan soveltaminen vaatii osapuolilta sitoutumista objektiivisuuteen. Tieteellinen ajattelu ja logiikka sopivat yhteen. Systeemiajatteluun liittyy ”pehmeä logiikka”. |
||
|
Khii
Systemaattiseen työhön on olemassa menetelmiä kuten Hoaren tripla ja todistamisen algoritmit. Prolog on päättelykoneensa ansiosta parhaita logiikan työkaluja. Tekoäly sopii alemman tason tehtäviin erittäin hyvin, mutta sillä on rajoituksensa.
Fii
Ongelman asettaja valitsee kontekstin. Se on joukko käsityksiä tunnistamaan ristiriidat ja ohjaamaan mallinnusta, esimerkkinä SWOT-analyysi. |
||
|
Delta
GoodReason-menetelmä antaa luoda avainsymboleitten (π1) avulla todistamisen ketjuja, jatkumoita ja käsiteverkostoja kaavioilla ja viittaussemantiikalla niin, että se kuvaa sekä intentionaalisen että ekstensionaalisen puolen.
Tau
Monet todistamisen keinot ovat helppoja omaksua, mutta monesti osapuolet eivät lähde objektiiviseen keskusteluun mukaan. |
||
|
Oomega
Kiireisessä arjessa esteitä logiikan soveltamiselle ovat interventiot (väliintulot), joiden takia suunnitelmat eivät toteudu täydellisesti . Logiikka: Päättelyn ja totuuden tavoittelun prosessi |
||