| τ1 | Ihmeellinen maailma | τ |
|---|---|---|
|
α Mikä on tarkoitus?
Innovointiin kannustaa ilmiöpohjainen lähestymistapa synnyttämään varsinaista tutkimusta. |
||
|
π Kuinka määritellään?
Kun oppiminen kohdistuu konkreettisiin ilmiöihin ja todellisuuden kysymyksiin, se voi edistää innovointia ja johdattaa tutkimuksen ideaan, sopien myös lapsille. |
|
β Organisointi: millainen rakenne?
Todellisuuskuva ja maailmankuva ovat peili, jota vasten ihminen pystyy ymmärtämään ympäristöään. Molemmat kehittyvät opiskelemalla, ja osittain myös kokeilemalla. Projekteihin osallistuminen ja ongelmaperustainen työ aktivoivat systeemiajattelua. |
|
χ Edellytykset: mikä on input?
Kysymys ’Miksi’ voi olla tärkeämpi kuin ’Kuinka’ tai ’Mitä’, koska se vaatii perusteluja, näkemistä aiheen sisällön taakse. Tutkiva oppiminen, visuaalinen ajattelu ja ”Rapid learning” ovat siihen liittyviä taitoja, |
φ Seuraukset: mitkä ovat tuloksia?
Ilmiöppiminen tulee esille myös luonnonfilosofiassa abstraktina pohdintana. Ja kun ilmiöiden kautta lähestytään luonnontieteitä, taloutta ja teknologiaa, perusteellisin motivaatio alkaa lisääntyä kysymyksestä ’Miksi’. |
|
|
ΔΨ Adaptiivisuus: miten muuttuu?
Konstruktivismi on käsitteellisen oppimisen teoria. Kun on tehty ensimmäisiä päätelmiä, niistä voi kehittyä monialainen arkkitehtuuri, rakennelma, jota muutoin ei olisi löydetty. |
τ Integroituminen: mihin liittyy?
Motivaation herääminen on kuvattu tämän jatkona symbolissa ’α1’. Se on integroitumista oppimiseen. Esimerkiksi älypuhelin ilmiönä yhdistää fysiikan, kemian, ICT:n ja ergonomian kysymyksiä. |
|
|
Ω Palaute: mihin pyrkii ja onnistuuko se?
Liiallinen pinnallisuus, ulkoa-opetteleminen ja some-kuplissa eläminen ovat heikentäneet kansalaisten osalta ymmärrystä kokonaiskuvasta ja kriittistä päättelyn taitoa.
|
||
τ1 🔹Ihmeellinen maailma
WordPress Symboliformaatti: Versio 27.9 / Eki
