Tieteen koko kuva on tunnetusti yhdistelmä: ontologia+epistemologia+metodologia, .joka konkretisoituu paradigmaan liittyvinä metodeina, rakenteina ja ratkaisuina. Tinkimättömän luonteensa mukaan tiede pyrkii siihen mahdollisimman selkeällä ja yksinkertaisella tavalla, jossa on riittävästi rajoitteita, mutta ei mitään liikaa hiottavaksi (Einsteinin hiomakivi): Ohje: Valitse yksinkertaisin, joka toimii (Occamin partaveitsi).
GoodReason on systeeminen metaontologia G1, systeeminen metaepistemologia G2 sekä metodologiana metakybernetiikka G3, joka noudattaa ”Small Systems teorian” periaatetta tukemaan sekä teoriakehitystä G4 että käytännön mallintamista G5. Sen universaali tietomalli G1 kuvataan kahdeksalla symbolilla α – Ω napakoordinaatistona. G2 esitetään Ajattelun geometriana dimensioillaan 1D – 8D, päättyen aksioomaan.
Metodologia G3 on englanniksi lyhyt ja selkeä (Yolles: Metacybernetics):
Mindset → α π χ ΔΨ
Agency → β φ τ
Learning → Ω.
Mindset α (Ajattelutapa) viittaa systeemin asenteisiin ja uskomuksiin kyvyistään.
Agency β (Toimijuus) tarkoittaa sen kykyä ja tahtoa toimia aktiivisesti, selviytyä.
Näistä elementeistä rakentuu aksiomaattinen systeemin malli, joka selitetään tällä sivustolla. Se mahdollistaa ihmisen, tekoälyn ja IT-protokollien yhteistyön, mutta ennenkaikkea: tämä ajattelun geometria ja minimalistinen kuvaus sopii metamalliksi yhdistämään teorioita, metodeita ja tapahtumia isomorfistisella arkkitehtuurillaan. Se sopii yhteiseksi tieteen ja tiedon kuvauskieleksi, joka perustuu kognitioon, siten ihmisen tapaan ymmärtää asioita ja pyrkii symbolisella, loogisella paradigmallaan luomaan vastavoiman reduktionismille, jolla on tapana jättää kokonaiskuva huomiotta.
Ja kun kielimallitekoäly on matemaattinen, on GoodReason sille symbolinen vastapari soveltamaan systeemitieteen perinteitä. Se jatkaa universaalin koneen perinteitä, jotka Alan Turing pani alulle 1940-luvulla. Macy-konferensseissa kybernetiikka sai muotonsa.