GoodReasonissa 2D määrittää suunnan: orientaation, joka antaa ajattelulle ensimmäisen liikkeen valitusta origosta. Näkökulma ei ole vielä lopullinen tulkinta, vaan valittu tarkastelukulma, jonka kautta kiinnostava systeemi tulee lähestyttäväksi ilman, että se pelkistetään yhteen selitykseen. Lähtötietona on 1D:ssä valittu kohde ja tarve kysyä, mistä suunnasta sitä tulisi tarkastella. Autoilija-esimerkissä bensan hinnan nousua voidaan lähestyä tarkoituksen, periaatteiden, informaation, paineen, rakenteen, vaihtoehtojen, toteutuksen tai palautteen kautta. Käsittely alkaa avaamalla mahdollisten suuntien kenttä sen sijaan, että tilanteeseen reagoitaisiin yhdestä impulssista. Jokainen suunta luo oman tapansa havaita, mitä tilanne merkitsee ja millaista päättelyä se kutsuu esiin. Tyypillinen tulos on joukko orientoituja näkökulmia, jotka tekevät asiasta näkyvämmän, vertailtavamman ja valmiimman symboliseen käsittelyyn seuraavassa dimensiossa.
2D antaa ajattelulle suunnan. Valitusta origosta kiinnostava systeemi avataan näkökulmina, jotka tekevät erilaiset merkitykset mahdollisiksi. Autoilija-esimerkissä bensan hintaa voidaan tarkastella tarkoituksena, periaatteena, informaationa, paineena, rakenteena, vaihtoehtona, toteutuksena tai palautteena. Tuloksena on orientoitunut näkökulmien kenttä.
Laajempi teksti
Merkityksen ymmärtäminen (MOI) on ihmiselle luonteista. Formaalisti katsottuna, rationaaliselta näkökannalta, syntyy seuraavia ajattelun suuntauksia vaihtoehtoja:
- α: miksi tämä systeemi valitaan (SOI syntyy)
- π: miten sitä käsitteellistetään
- χ: mitä tietoa siitä havaitaan
- ΔΨ: mikä pakottaa uudelleentulkintaan
- β: miten se järjestyy
- φ: mitä siitä rakennetaan
- τ: miten se toimii käytännössä
- Ω: mitä opitaan
→ MOI kulkee tämän kaiken läpi
Kun SOI on rakenne kohteestaan eli systeemistä, MOI on merkityksen virtaus eli tulkinta rakenteessa (”interest” moniulotteisessa muodossa).
Suunta dimensiona, mistä kahdeksan suuntaa johtuvat?
Esimerkkinä Autoilija ja bensan hinta
Autoilija-esimerkki: “bensa kallis”, havainnoitu MOI, sisältää implisiittisesti syy-oletuksia, vastuun jakautumista sekä toimintamahdollisuuksia. 👉
Tämän hypoteesin mukaan symboli = kysymysmoottori.
Tällöin:
- α kysyy: miksi tämä on tärkeää?
- π kysyy: mikä teoria selittää tämän?
- χ kysyy: mitä dataa tästä on?
- β kysyy: mikä rakenne tämän tuottaa?
- τ kysyy: miten tämä toimii käytännössä?
- Ω kysyy: mitä tästä seuraa?
👉 Kysymysmoottori metaforana symboli on tällöin suoraan hakukone, päättelymoottori sekä analyysityökalu. Laajemmin ajateltuna JSON-rakenteetkin ovat symbolisia, joten tietoliikenneprotokollat liittyvät samaan vaikutuspiiriin, symbolisen tekoälyn ohella.
Semantiikka on näin ollen vuorovaikutuksessa syntyvä merkityksen muutos
Se ei ole vain tiedonvaihtoa, vaan tulkintaa, korjailua ja päivittymistä ja yhteensovittamista.
Oppimissilmukka
Näin muotoillen GoodReason – mallissa SOI (uskomuskehys) viittaa symboleihin, jotka ovat hakukriteereitä malliin, joista löytyy semantiikka, kuinka vuorovaikutus / merkityksen muutos toimivat, mikä auttaa päivittämään SOI:n uutteen muotoon (päivittynyt uskomus). Näin syntyy 👉 oppimissilmukka.
- Symbolit tuovat teorian käyttöliittymän ihmisen ajatteluun.
- SOI = rajattu uskomuskehys (context of concern)
- Symboli = systeeminen hakukriteeri (structured inquiry operator)
- Semantiikka = vuorovaikutteinen merkityksen muodostus (interactive meaning formation)
Ajattelu ei ole pohjimmiltaan tiedon käsittelyä, vaan hakukriteerien (symbolien) ohjaamaa vuorovaikutusta (semantiikkaa), joka muuttaa uskomuskehystä (SOI).