GoodReasonissa 4D määrittää symbolisuuden: kohdan, jossa näkökulmasta tulee nimettävä, jaettava, vertailtava ja uudelleenkäytettävä viittaus. Symboli ei ainoastaan nimeä ajatusta, vaan avaa käsitteellisen position, josta päättely voi jatkua. Lähtötietona ovat 1D:ssä valittu origo, 2D:ssä avatut suunnat ja 3D:ssä tunnistettu syvyys. Autoilija-esimerkissä jokainen α–Ω-symboli antaa bensan hintatilanteelle erilaisen viittauksen: α valitsee henkilökohtaisen kontekstin, π ankkuroi periaatteet, χ mallintaa informaation, ΔΨ avaa paineen, β käsittelee rakenteen, φ suunnittelee vaihtoehdot, τ vie toimintaan ja Ω reflektoi oppimisen. Käsittely alkaa muuttamalla epämääräinen huoli symbolisiksi positioiksi, jotka tekevät asiasta näkyvän ja kommunikoitavan. Jokainen symboli toimii orientoitumisen atomina, joka yhdistää merkityksen, kielen, päättelyn ja mahdollisen toiminnan. Tyypillinen tulos on jäsennelty symbolinen kenttä, jossa asiaa voidaan tarkastella menettämättä sen monimerkityksisyyttä.
4D antaa ajattelulle symbolisen viittauksen. Symboli tekee käsitteellisestä positiosta näkyvän, jaettavan ja uudelleenkäytettävän. Autoilija-esimerkissä α–Ω-symbolit muuttavat bensan hintatilanteen erillisiksi viittauksiksi: kontekstiksi, periaatteeksi, informaatioksi, paineeksi, rakenteeksi, vaihtoehdoksi, toiminnaksi ja palautteeksi. Tuloksena on symbolinen kenttä, jossa merkitystä voidaan käsitellä pelkistämättä sitä yhdeksi selitykseksi.
Vanha: Symbolin tehtävät: symboliikka
Määritelmä (fi): https://tieteentermipankki.fi/wiki/Semiotiikka:symboli
- merkki, jonka merkkiväline tai merkitsijä on konventionaalisessa suhteessa objektiinsa tai merkittyynsä
- merkki, jonka merkkiväline tai merkitsijä assosioituu ikonisesti objektiinsa tai merkittyynsä
- merkki, jonka merkkiväline toimii jonkin konnotaationsa merkkinä
Symbolisuus on aivojen syvimpiä ominaisuuksia.