7 Kestävän kehityksen filosofia

Kysymys:

Erilliskysymyksiä:

• Vastustaako näitä pyrkimyksiä jokin maa, tai kansalaisryhmä?

• Mikä psykologinen ilmiö on taustalla hidastamassa edistystä?

• Mitä YK voisi tehdä maailmanrauhan turvaamiseksi, pitäisikö sen muuttua?

• Mikä teoreettinen malli kuvaa parhaiten ihmisen tietoisuutta ja hänen valmiuksiaan turvata kestävä kehitys, ilman ideologioita ja kamppailua omien etujensa puolesta?

• Voidaanko kestävälle kehittymiselle luoda sellainen filosofia, että se linjaa tavoitteita tarpeeksi väljästi ja ”oikeaan suuntaan” pelastamaan luonto ja ihmisyys?

1. Mitkä SDG-tavoitteet ovat helpoimmin ja vaikeimmin saavutettavissa?

• Helpommin saavutettavat tavoitteet:
  • SDG 4: Koulutus kaikille:
    • Monet maat ovat jo ottaneet merkittäviä askelia kohti ilmaista ja laadukasta koulutusta. Digitaalinen oppiminen voi nopeuttaa tavoitetta.
  • SDG 3: Hyvä terveys ja hyvinvointi:
    • Kansainväliset rokotusohjelmat ja terveydenhuollon digitalisaatio ovat osoittautuneet tehokkaiksi.
  • SDG 7: Edullinen ja puhdas energia:
    • Uusiutuvan energian teknologiat, kuten aurinko- ja tuulivoima, ovat nopeasti yleistyneet ja kustannukset ovat laskeneet.
• Vaikeimmin saavutettavat tavoitteet:
  • SDG 13: Ilmastotekoja:
    • Päästövähennykset kohtaavat poliittista vastarintaa ja fossiilisten polttoaineiden lobbausta.
  • SDG 10: Eriarvoisuuden vähentäminen:
    • Taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus lisääntyy monissa maissa, ja ongelma on syvälle juurtunut rakenteisiin.
  • SDG 16: Rauha, oikeudenmukaisuus ja vahvat instituutiot:
    • Poliittiset konfliktit, korruptio ja heikko hallinto hidastavat kehitystä.

---

2. Mitkä maat tai kansalaisryhmät vastustavat tavoitteita?

• Maat:
  • Jotkut maat, kuten suuret fossiilisten polttoaineiden tuottajat (esim. Venäjä, Saudi-Arabia), vastustavat ilmastotoimia, koska niiden talous on riippuvainen fossiilisista polttoaineista.
  • Poliittisesti epävakaat maat saattavat vastustaa SDG-tavoitteita, koska ne eivät priorisoi pitkäaikaisia tavoitteita lyhyen aikavälin selviytymisen yli.
• Kansalaisryhmät:
  • Suuret yrityslobbarit, kuten fossiilisten polttoaineiden ja kaivosteollisuuden toimijat.
  • Tietyt ideologiset liikkeet (esim. ilmastoskeptikot tai antiglobalisaatioryhmät), jotka epäilevät YK:n tavoitteiden legitimiteettiä.

---

3. Mikä psykologinen ilmiö hidastaa edistystä?

• Kognitiivinen dissonanssi:
  • Ihmiset kokevat ristiriidan tietäessään ympäristöhaasteiden vakavuuden mutta jatkaessaan kulutuskeskeistä elämäntapaa.
• Status quo -harha:
  • Ihmiset ja instituutiot vastustavat muutosta, koska se uhkaa vakiintuneita järjestelmiä ja etuja.
• Lyhytjänteisyys:
  • Poliitikot ja yritykset priorisoivat lyhyen aikavälin taloudellisia hyötyjä pitkän aikavälin kestävän kehityksen sijasta.

---

4. Mitä YK voisi tehdä maailmanrauhan turvaamiseksi?

• Rakenneuudistus:
  • YK voisi vahvistaa demokratiaa omissa prosesseissaan, esimerkiksi laajentamalla turvallisuusneuvoston edustavuutta.
• Konfliktinratkaisumekanismit:
  • Luoda tehokkaampia välineitä ehkäistäkseen konflikteja jo ennen niiden kärjistymistä.
• Resurssien uudelleenjako:
  • Vahvistaa resurssien jakoa köyhemmille maille SDG-tavoitteiden saavuttamiseksi, erityisesti infrastruktuurien ja koulutuksen osalta.

---

5. Mikä teoreettinen malli kuvaa parhaiten ihmisen tietoisuutta kestävän kehityksen tukena?

• Spiraalidynamiikka (Spiral Dynamics):
  • Tämä teoria selittää, miten yksilöt ja yhteisöt kehittyvät psykologisesti ja sosiaalisesti kohti laajempaa tietoisuutta.
  • Vihreä taso: Korostaa ympäristöä, yhteisöllisyyttä ja kestävyyttä.
  • Keltainen ja turkoosi taso: Mahdollistaa systeemisen ajattelun ja kokonaisvaltaisen ymmärryksen globaalien haasteiden ratkaisemiseksi.
• Systeemiajattelu:
  • Peter Sengen systeemiajattelumalli voi auttaa ymmärtämään, miten yksilön ja yhteiskunnan toiminta linkittyy globaaleihin vaikutuksiin.

---

6. Voidaanko kestävälle kehitykselle luoda filosofia, joka linjaa tavoitteita väljästi mutta oikeaan suuntaan?

• Systeeminen filosofia:
  • Kestävä kehitys voi perustua periaatteeseen, että kaikki tavoitteet kytkeytyvät toisiinsa, ja ratkaisut tulee sovittaa paikallisiin olosuhteisiin globaalien raamien sisällä.
• ”Oikean suunnan” periaate:
  • Filosofia voisi keskittyä jatkuvaan oppimiseen ja adaptaatioon sen sijaan, että se asettaa jäykkiä tavoitteita. Tämä sopisi hyvin systeemiajatteluun ja korostaisi kestävää kehitystä prosessina, ei päätepisteenä.

---

7. Käytännön toimenpiteitä:

1. Yhdistävä narratiivi: Luodaan tarina, joka yhdistää kestävän kehityksen tavoitteet yhteiseksi ihmisyyden projektiksi.
2. Koulutus ja tietoisuus: Lisätään ymmärrystä systeemisistä riippuvuuksista ja pitkän aikavälin vaikutuksista.
3. Poliittiset rakenteet: Uudistetaan hallintomalleja, jotta ne suosivat pitkäjänteisyyttä ja yhteistyötä lyhyen aikavälin kilpailun sijaan.
4. Paikallisuus ja globalisuus: Tuetaan ratkaisuja, jotka ovat paikallisesti sopivia mutta linjassa globaalien tavoitteiden kanssa.

Yhteenveto:

Koonti: Filosofinen ja systeeminen malli kestävälle kehitykselle

• Integroitu järjestelmä: SDG-tavoitteiden välisten yhteyksien korostaminen.
• Psykologinen muutos: Yksilöiden ja yhteisöjen siirtyminen kohti systeemistä ajattelua.
• Käytännöllisyys: Ratkaisut, jotka mukautuvat paikallisiin tarpeisiin mutta tähtäävät globaaleihin vaikutuksiin.

Koonti: Kestävän kehityksen tieteellinen normisto

1. Globaali kehys: Tieteelliset rajat, jotka perustuvat monitieteiseen tutkimukseen.
2. Kansalliset ja paikalliset sovellukset: Joustavuus paikallisten tarpeiden huomioimisessa.
3. Tiede kaupallisten intressien edelle: Päätöksenteossa priorisoidaan pitkän aikavälin vaikutuksia.
4. Indikaattorit ja seuranta: Tieteelliset indeksit ja mittarit ohjaavat toimintaa.
5. Filosofia: Yhdistävä tarina inhimillisyydestä ja luonnon säilyttämisestä.

Haluaisitko kehittää tarkempaa esimerkkiä normiston sisällöstä tai visuaalisen mallin sen rakenteesta? Voimme myös pohtia käytännön askelia normiston jalkauttamiseen!