Kehittämisessä toiminta kohdistuu ulkopuoliseen kohteeseen ja kehittymisessä tekijään itseensä. Varsinkin jälkimmäinen on systeemitieteen kannalta kiinnostava ominaisuus. Tämä jaottelu tulee näkyviin psykologi Robert Keganin teoriassa koskien ihmistä: The Evolving Self ja lukuisissa menetelmissä koskien organisaatioita.
Tutkimus- ja kehitysorganisaatiot julkaisevat ja keksivät uudenlaisia ratkaisuja, samoin uutta luovat ohjelmoijat, ja taiteilijat.
Systeemimallinnus avaa uusia tapoja tehdä kehitystyötä
Hyvin suunnitellusta systeemi- ja oliomallista koodingenerointi ja algoritmien suunnittelu on luontevaa. Reaaliaikaiset agenttisovellukset ovat hyvä esimerkki siitä.
Itsenäisille kehittäjille, kuten keksijät, ja tutkijat, systeeminen osaaminen on konkretiaa tukeva viitekehys. Innovointikirjamme opettaa tutkimaan mitä tahansa aihetta, interventioksi asti:
- Valitse tietolähde (Wikipedia, julkaisu, tuoteidea jne)
- Luo sisällysluettelosta ”mikrokäsitys” ja ala tarkentamaan sitä systeemimallina eri suuntiin
- Sovella mallia systeemisen metodiikan ja kirjan keinoin
- Suunnittele systeeminen interventio (käytäntöön vienti)