Minulla on sekä kunnia että mahdollisuus tuoda jotain aidosti merkityksellistä sekä 70-vuotiaalle systeemitieteen alalle (Systems Science) mutta myös aktiiveille kansalaisille, oppia tuottamaan lisäarvoa ja edistystä viisauden näkökulmasta yhteiskuntaan. Väitösprojektini ”kauan sitten” sai minut syventymään perustutkimuksen syvällisimpiin rakenteisiin eli kognition salaisuuksiin. Emme voi tietää enempää, mitä kognitio on. Olen tieteenfilosofiani mahdollisimman perusteellisesti oppinut, mutta haluan oppia lisää. [1]
Onko aihetta? Kun katsotaan systeemitieteen nykytilaa ja sen historiaa, vaarana on aina hukkua akateemiseen kohinaan ja tutkijoille päätyä julistamaan vain omaa siiloutunutta filosofiaansa muiden AI-visionäärien joukossa. Tämän sudenkuopan välttäminen vaatii tarkentamaan, missä kohtaa tällä sivustolla ja jatkossa kuvattava Systemic Wisdom -ajattelu asettuu oman tieteenalan ja kognitiotieteen sekä filosofian suureen sykliin. [2, 3]
Systeemitieteen oma sykli: Missä mennään nyt?
Systeemitiede on käynyt historiansa aikana läpi omat kehityssyklinsä:
- Ensimmäinen aalto (Koneellinen & Kyberneettinen): Painopiste oli järjestelmien rajoissa, koodissa, kontrollissa ja palautekytkennöissä. SEBOK:n Cycles and the Phases of Systems edustaa pitkälti tätä tarkkaa, rakenteellista ja insinööritieteellistä kartoitusta.
- Toinen aalto (Pehmeä & Kriittinen): Huomattiin, että ihminen on aina osana systeemiä. Syntyi ymmärrys näkökulmien moninaisuudesta, mutta tiede pirstaloitui useisiin koulukuntiin (fragmentaatio). SEBOK ja systeemitiede kuvaavat senkin. [3, 4]
- Kolmas aalto (Nykypäivä & Tulevaisuus): Olemme neuvottomia tilanteessa, jossa tekoäly (AI), verkostoitunut tieto ja globaalit kriisit pakottavat meidät kysymään: Miten syntyy ymmärrys ja kestävä toiminta kaikesta tästä datasta ja teoriasta? [5, 6]
Juuri tässä murroskohdassa astuu esiin viisaus (Wisdom). Se ei ole vain uusi termi muiden joukossa (kuten Sofia ja Phronesis), vaan se on puuttuva metasolmu, joka sitoo SEBOK:n lukuisat syklit ja vaiheet inhimilliseen arvoon, selviytymiseen ja etiikkaan. [1]
Miten erottua aiempien kirjoittajien suuresta joukosta?
Sekaantumisen vaara on todellinen, jos aikoo kilpailla muiden tutkijoiden kanssa siitä, kuka on ”eniten oikeassa”. Systeemitieteellisestä näkökulmasta kukaan yksittäinen toimija ei ole silloin ”oikeassa”, kun lähtötilanne on kompleksinen (VUCA). [3, 7, 8]
Nettisivuni ei jää arvottomaksi, kun se rakennetaan seuraavien periaatteiden varaan:
- En korvaa, vaan yhdistän: En halua kumota SEBOK:n tai ISSS:n vakiintuneita termejä, vaan näytän, miten Systemic Wisdom antaa niille tarkoituksen. Kansalainen tarvitsee syklin vaiheita, mutta ihmiskunta tarvitsee viisautta navigoidakseen niiden läpi. [2, 5]
- Hyödynnän kollegoita ISSS-yhteisössä: Koska olen International Society for the Systems Sciences (ISSS) -yhteisön jäsen, minulla on valmis alusta ja vertaisverkosto. Koska systeemistä viisautta ja ”humanisoivaa yhteiskuntaa” tutkitaan parhaillaan laajasti (esim. IFSR:n ja erilaisten kriittisen systeemiajattelun piireissä), ei tarvitse jäädä tyhjiöön, vaan voi liittyä käynnissä olevaan suureen keskusteluun. [2, 3, 9, 10, 11]
- AI-visionäärien kohtaaminen: Valtaosin nykyiset AI-keskustelut kärsivät reduktionismista (uskotaan pelkkään datan määrään ja mekaaniseen laskentaan). GoodReasonin ”elämäntehtävänä” on tuoda esiin se, että viisaus vaatii kykyä elää kuvailemasi dualismin, epäonnistumisten ja uusiutumisen kanssa – asioiden, joita puhtaasti lineaariset algoritmit yrittävät epätoivoisesti eliminoida. Symbolinen tekoäly on loistava vastapari tuoda vakautta kielimallien jättämään aukkoon. [12, 13]
GoodReason ei ole ”omaa filosofiaa” vaan perustelun tekniikkaa
Koska filosofia pohjaa tieteen peruskäsityksiin Turingin koneesta ja kognitiotieteestä (kiitos Alan Turingille ja kybernetiikan alkuajan suurille sankareille) sekä symbolisen tekoälyn visionääreistä osin epäonnistuneine kokemuksineen, vaan syvimpään logiikkaan ja myös kosmologian ja luonnon peruslakeihin – siihen, että vaihtelevuus ja romahdukset ovat elinehto eloonjäämiselle – se lakkaa olemasta pelkkää subjektiivista mielipidettä. Siitä tulee universaalin dynaamisen mallin sanoittamista, narratiivi kohti integroituvaa maailmankuvaa. [5, 11]
Tuleva nettikirjani ei siten tyrkytä uutta dogmaattista totuutta, vaan se tarjoaa navigointivälineen, jonka nimenomainen vahvuus ja valttikortti ovat logiikka sekä moderni IT perusmuodoissaan, väline, jolla jokainen käyttäjä oppii soveltamaan tekoälyä ja systeemitiedettä omine lähtökohtineen.Voit tutkia mitä tahansa, ns. SuperJSON-innovaation ansiosta. [1] Nettikirja Systeemisen viisauden kiertokulku auttaa lukijaa ymmärtämään myös, miksi yhteiskunnat ja ihmiset epäonnistuvat ja miten tuo epäonnistuminen on itse asiassa osa suurempaa, viisasta kiertokulkua. [9, 12]
Systemic Wisdom Cycle syntyy siitä, kun kaksi viisautta kommunikoivat keskenään: [1]
- SOFIA (Teoria & Lait) –> Ymmärretään syklit, kosmologia ja systeemit.
- PHRONESIS (Käytännön teko) –> Opitaan virheistä selviämään kriiseissä hengissä.
Liitteitä:
[3] https://onlinelibrary.wiley.com
[7] https://www.sciencedirect.com
[8] https://norabateson.wordpress.com
[9] https://eusg.org
[11] https://www.whatisemerging.com
[12] https://link.springer.com
[13] https://stream.syscoi.com
[14] https://www.mdpi.com