Dystooppinen taloustieteen käsite: Tragedy of Commons
Edellä mainittu kuvausvideo päätyy lohduttomaan tilaan, mutta se ei ota huomioon poliittisen järjestelmän mahdollisuuksia kehittää ja valvoa liiketoimintaa, tekoälyä ja yritystoimintaa siten, että äärimmäisyyksiin ei päädytä. Tekoäly voi rajanvedossa auttaa.
Tragedy of Commons (Yhteismaan ongelma) on kuuluisimpia taloustieteen termejä. Tarvitaan siis säätelyä, kompromisseja ja yhteishenkeä tulevan kehityksen varmistamiseksi. Sitä tendenssiä voi kutsua vaikkapa metatekoälyksi.
Ihanteeksi vastuullinen tekoäly
Podcast 27 minuuttia, jossa ChatGPT arvioi kirjani META AI:n hyödyn: 2018 –> 2026.
Vastaava videona:
Edellisten kirjoitusten aihe luonnosmaisena kirjana (2018)
Kirjassa on 142. Se palvelee tänään lähinnä GoodReason-tekniikan avaajana sekä metatekoälyn idean kuvaajana, ei fyysisenä olemuksena, vaan systeemisenä käsityksensä siitä, millaisia rooleja tekoälyllä voi olla vastuullisuuden edistäjänä.
Ajankohtaista tietoa maailman markkinoilta (Gemini-haku)
Gemini vastasi kysymykseeni megayritysten koosta näin:
Globaalien tekoälyjättien resurssit ovat kasvaneet mittasuhteisiin, joissa perinteinen kansallisvaltioiden – ja jopa isojen valtioiden – kyky kilpailla puhtaalla rahoituksella on käytännössä kadonnut.
Yhteenveto tekoälyn filosofiasta
Yhteiskunnassa käydään kiistämättä jatkuvaa rajanvetoa oikeuksista ja resursseista. Vastuu on vallan vastapuoli: debet ja kredit. Eettinen regulaattori on teoria niiden ominaisuuksien kartoittamiseen. On tärkeätä ymmärtää suhteellisuuksia, mikä on realistista ja mikä ei. Tieteessä suhteellisuuskäsitys arvioidaan suhteessa totuuteen.
Otsikon väite, että AI ei ole ikuista, perustuu siihen historiaan, että 1970-luvulta lähtien on toistunut uusia ja jälleen uusia aaltoja edellisen kukistuneen vaiheen tilalle. Kehitys on ollut arvaamatonta ja odotukset epärealistisia. Tiede ei perustu odotuksiin, ei myöskään systeemitiede, jonka uudistukset syntyvät tyypillisesti edellisten päälle kumoamatta entistä osaamista: hard systems, soft systems, complex systems. Tänään puhutaan kyberneettisistä sosioteknisistä systeemeistä (CPSS) modernin teknologian arkkitehtuurina. CPSS – arkkitehtuuri on keskeisesti GoodReasonin ajattelun geometrian kehäajattelun pohjana. Se kartoittaa systeemin kehityskelpoisuutta, ja on siten mitä tärkein näkökulma, mistä teknologian ja innovaatioiden hype-käyrä on yksi esimerkki.
Käsitys systeemitieteen perustasta tuskin tulee muuttumaan. Systeemien teoriasta saadaan luotua uusia versioita ja variantteja, mikä on teorian tarkoituskin: monipuolistaa käsityksiämme ontologiasta, epistemologiasta ja vuorovaikutuksellisuudesta yleensä.