Viides aihe on yhteiskunta ja sitä kautta organisoitumisen haasteet: ongelmat ja ratkaisut. Mitä lähes käsittämätöntä liittyy tähän sektoriin? Miksi meillä ei ole toimivaa yhteiskuntatiedettä, miksi maassamme on kymmeniä tuhansia organisaatioita, jotka tekevät samanlaisia päätöksiä, virheitä ja esityksiä yhä uudelleen? Miksi hallintoa ei ole automatisoitu kuten IT-ala on saanut automatisoitua jo kymmeniä ja satoja ammatteja ja tehtäviä? Onko olemassa parasta yhteiskunta-arkkitehtuuria, jota soveltamalla kaikki ylimääräinen sähläys loppuisi? Miksi politiikka on usein likaista peliä? Miksi byrokratiaa ei saada kuriin, eikä autoritääristä käskyttämisen kulttuuria? Löydätkö kahdeksan yllättävintä asiaa, joko analyysinä tai optimaalisena rakenteena, joka poistaisi suurimmat ongelmat?
Monistumisongelma
Yhteiskunnan ja organisoitumisen haasteet ovat monitasoisia ja monimutkaisia. Tässä on kahdeksan yllättävää ja systeemistä näkökulmaa, jotka voivat auttaa analysoimaan ongelmia ja tarjoamaan ratkaisuja:
1. Yhteiskuntatieteen haaste: Kompleksisuuden ymmärtäminen
- Yllättävää: Yhteiskuntatieteet eivät ole saavuttaneet luonnontieteiden tarkkuutta, koska ihmisten käyttäytyminen ja vuorovaikutus ovat emergenttejä ja ennustamattomia.
- Miksi?: Ihmisten käyttäytyminen ei noudata yksinkertaisia kausaalisuhteita, ja vuorovaikutuksen verkostot ovat jatkuvasti muuttuvia.
- Ratkaisu: Kehittää monimutkaisten järjestelmien analyysityökaluja, kuten systeemidynamiikkaa ja agenttipohjaista mallintamista.
2. Organisaatioiden redundanssi: Yhteistyön puute
- Yllättävää: Suomessa on kymmeniä tuhansia organisaatioita, jotka tekevät päällekkäisiä päätöksiä ja virheitä.
- Miksi?: Puutteellinen koordinaatio, tiedon siiloutuminen ja kannustimien epäsuhtaisuus estävät tehokasta yhteistyötä.
- Ratkaisu: Luoda kansallinen tiedonjakoalusta, jossa organisaatiot voivat jakaa päätöksiä, analyysejä ja parhaita käytäntöjä reaaliaikaisesti.
3. Hallinnon automatisointi: Miksi se ei etene?
- Yllättävää: IT-alalla automaatio on korvannut monia tehtäviä, mutta julkisessa hallinnossa manuaalinen työskentely ja byrokratia vallitsevat edelleen.
- Miksi?: Pelko työn menetystä, lainsäädännön hitaus ja hallinnon monimutkainen rakenne estävät tehokasta automaatiota.
- Ratkaisu: Hyödyntää tekoälyä rutiinitehtävien käsittelyssä ja päätöksenteon tukena, esimerkiksi lupaprosessien ja raportoinnin automatisoinnissa.
4. Paras yhteiskunta-arkkitehtuuri: Onko sellaista?
- Yllättävää: Ei ole olemassa yhtä kaikille sopivaa arkkitehtuuria, mutta Viable System Model (VSM) tarjoaa toimivan viitekehyksen. Se mallintaa, miten organisaatiot voivat saavuttaa resilienssin ja tehokkuuden.
- Ratkaisu: Rakentaa yhteiskunnan hallinto VSM:n pohjalta, jossa jokaisella toiminnolla on selkeä rooli ja jossa viestintä ja päätöksenteko on integroitu.
5. Politiikan ongelma: Likainen peli
- Yllättävää: Politiikka on usein täynnä konflikteja, koska järjestelmä kannustaa nollasummapeliin (toisen voitto on toisen tappio).
- Miksi?: Lyhyen aikavälin intressit ja populismi ohjaavat päätöksiä pitkän aikavälin strategioiden sijaan.
- Ratkaisu: Siirtyä kohti deliberatiivista demokratiaa, jossa päätöksenteko pohjautuu asiantuntijoiden ja kansalaisten yhteistyöhön.
6. Byrokratia ja autoritäärisyys
- Yllättävää: Byrokratia ja autoritäärinen kulttuuri säilyvät, koska ne tarjoavat ennakoitavuutta ja valtarakenteiden pysyvyyttä.
- Miksi?: Hierarkiat ja jäykät säännöt ovat usein helpompi tapa hallita kuin dynaamiset, hajautetut järjestelmät.
- Ratkaisu: Hajauttaa päätöksentekoa ja luoda ketterämpiä, itseohjautuvia tiimejä, jotka pystyvät mukautumaan nopeasti muuttuviin tilanteisiin.
7. Systeemiset ratkaisut ja yhteistyö
- Yllättävää: Monet yhteiskunnalliset ongelmat ovat systeemisiä, mutta ratkaisuyritykset keskittyvät yksittäisiin oireisiin.
- Ratkaisu: Siirtyä systeemiajatteluun ja käyttää kokonaisvaltaisia strategioita, jotka ottavat huomioon ilmiöiden keskinäiset riippuvuudet.
- Esimerkki: Ympäristönsuojelu yhdistettynä taloudellisiin kannustimiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin.
8. Yhteiskunnan jatkuva oppiminen
- Yllättävää: Yhteiskunnan kyky oppia virheistä on rajallinen, koska poliittiset ja taloudelliset rakenteet estävät virheiden myöntämisen ja sopeutumisen.
- Miksi?: Lyhyen aikavälin tavoitteet ja henkilökohtaiset intressit ohjaavat päätöksentekoa.
- Ratkaisu: Luoda mekanismeja, kuten kansallisia retrospektiivejä, jotka tunnistavat virheet ja ottavat ne huomioon tulevassa päätöksenteossa.
GoodReason – parhaat osavaihtoehdot esille
Systeemiajattelu ja yhteiskunnan mentaaliset haasteet