χ5 🔹Ekosysteemit menestyksen porttina

Luonnon ja talouden ekosysteemit johtavat samaan käsitykseen systeemitieteessä. Ekosysteemi on taso yrityksen ja valtion/globaalin talouden välissä. Luonnosta oppiminen on suosittu aihe tieteessä sekä bisneksessä, esimerkkinä muurahaisten työnjako. Ekosysteemi määritellään toimijoiden joukkona, jolla osa resursseista (tekniset, sosiaaliset, biologiset) on yhteiskäytössä tai heidän suhteensa keskittyvät yhteiseen agendaan.

Ekosysteeminen kehittymistä täsmentävät mm. elinkelpoisuuden arkkitehtuuri (VSM) sekä roolipohjaiset yhteistyörakenteet. Crowdsourcing on vastaava verkossa oppimisen muoto. Governance-mallit, sopimusrajapinnat ja yhteiset mittarit sekä tietoturva toimivat ekosysteemeissä läpileikkaavana periaatteena.

Ekosysteemillä on (ainakin osittain) yhteinen ympäristö, markkinat ja asiakkaat tai logistiikka. Systeeminen käsitys ekosysteemistä ei juuri eroa perinteisestä ajattelusta, mutta voi olla järjestelmällisempi, kriittisempi tai jopa rakentavampi.

Ekosysteemeitä voi kuvata monitasoisina graafeina. Metakybernetiikka on sen suhteiden välistä määrittelyä ja ohjausta systeemien tarkoitusperien (policy) mukaisesti palautekanavilla koordinoituina.

GoodReason – periaate tähtää innovoinnin tieteeseen systeemitieteen kautta. Aikomus on parantaa ihmisten ja tutkijoiden kykyä omaksua symbioosiin liittyviä piirteitä, mikä tekee toimijoiden ajattelusta järjestelmällisempää ja tieteeseen pohjautuvaa. Systeemitieteen ja innovoinnin ympärille ja someen voi rakentua yhteisöjä perinteisten ekosysteemien tapaan edistämään yhdessä oppimista.

Tieteen ja teknologian symbioosilla tarkoitetaan ilmiötä, jossa tiede ja teknologia ovat erottamattomasti sidoksissa toisiinsa ja kehittävät toisiaan jatkuvasti. Yritykset, tutkimus, julkinen sektori ja kolmas sektori muodostavat alueellisen innovaatioekosysteemin. Haasteena on sopia yhteisten resurssien käytöstä, voitonjaosta ja periaatteista.