| Ï1 | Ihmeellinen maailma | Ï |
|---|---|---|
|
Alfa
Innovointiin kannustaa ilmiöpohjainen lÀhestymistapa synnyttÀmÀÀn varsinaista tutkimusta. |
||
|
Pii
Kun oppiminen kohdistuu konkreettisiin ilmiöihin ja todellisuuden kysymyksiin, se voi edistÀÀ innovointia ja johdattaa tutkimuksen ideaan, sopien myös lapsille.
Beeta
Todellisuuskuva ja maailmankuva ovat peili, jota vasten ihminen pystyy ymmÀrtÀmÀÀn ympÀristöÀÀn. Molemmat kehittyvÀt opiskelemalla, ja osittain myös kokeilemalla. Projekteihin osallistuminen ja ongelmaperustainen työ aktivoivat systeemiajattelua. |
||
|
Khii
Kysymys ’Miksi’ voi olla tĂ€rkeĂ€mpi kuin ’Kuinka’ tai ’MitĂ€’, koska se vaatii perusteluja, nĂ€kemistĂ€ aiheen sisĂ€llön taakse. Tutkiva oppiminen, visuaalinen ajattelu ja ”Rapid learning” ovat siihen liittyviĂ€ taitoja,
Fii
Ilmiöppiminen tulee esille myös luonnonfilosofiassa abstraktina pohdintana. Ja kun ilmiöiden kautta lĂ€hestytÀÀn luonnontieteitĂ€, taloutta ja teknologiaa, perusteellisin motivaatio alkaa lisÀÀntyĂ€ kysymyksestĂ€ ’Miksi’. |
||
|
Delta
Konstruktivismi on kÀsitteellisen oppimisen teoria. Kun on tehty ensimmÀisiÀ pÀÀtelmiÀ, niistÀ voi kehittyÀ monialainen arkkitehtuuri, rakennelma, jota muutoin ei olisi löydetty.
Tau
Motivaation herÀÀminen on kuvattu tĂ€mĂ€n jatkona symbolissa ’α1’. Se on integroitumista oppimiseen. Esimerkiksi Ă€lypuhelin ilmiönĂ€ yhdistÀÀ fysiikan, kemian, ICT:n ja ergonomian kysymyksiĂ€. |
||
|
Oomega
Liiallinen pinnallisuus, ulkoa-opetteleminen ja some-kuplissa elÀminen ovat heikentÀneet kansalaisten osalta ymmÀrrystÀ kokonaiskuvasta ja kriittistÀ pÀÀttelyn taitoa. Ihmeellinen maailma: Ilmiöoppiminen on tapa kiinnostua tutkimisesta |
||
