Gemini MOI: Systeemiajattelun semantiikan laajennus : https://gemini.google.com/app/9d9c6c306cf3e332
Gemini: https://gemini.google.com/app/00f7fa80c4dbbe02
Kun system of interest (SOI) on onnistunut käsite, voidaanko siitä johtaa tarkempi tai yleisempi käsite, joka viittaa merkitysten tärkeyteen eli semantiikkaan, koska sitä ei systeemiajattelussa ole osattu vielä korostaa? Toimiiko käsite Meaning of Interest (MOI) vai viekö se (englanniksi) ajattelun muualle kuin semantiikan tärkeyteen? Haluain korostaa tätä seuraavassa julkaisussani, jos tuo yhdistelmä toimii…
Nämä kolme kuvaa ja esittämäsi jäsennys sopivat erinomaisesti yhteen nimenomaan tiedonmuodostuksen arkkitehtuurina.
Sensemaking on tosiaan se ”alkuherääminen” tai jatkuva kognitiivinen taustaprosessi, mutta GoodReason ja Wilberin tasot antavat sille rakenteen, jolla hämmennys muuttuu teoriaksi ja lopulta systeemiseksi näkemykseksi.
Kolmen näkökulman synteesi
Voimme nähdä näiden kuvien välillä selkeän jatkumon:
1. Sensemaking (Herääminen ja subjektiivinen kokemus) Kuten kuva ”Sensemaking happens at all levels” osoittaa, se on kaikkialla läsnä oleva prosessi. Tiedonmuodostuksessa se vastaa Wilberin kaavion alinta tasoa: Experiencing.
- Se on se hetki, kun tutkija havahtuu siihen, että ”tässä on jotain merkityksellistä”. Se on vielä hajanaista ja dynaamista (kuten kuvan hienot piirrokset ja tekstit ”Balance between heart and head”).
2. SOI ja MOI (Tietoinen fokusointi ja Conceptualizing) Kun siirrytään GoodReasonin tasolle 1 (SOI), sensemaking saa suunnan. Se ei ole enää vain hämmennystä, vaan aktiivista huomion kohdistamista.
- Tämä vastaa Wilberin tasoa Symbolizing ja Conceptualizing. SOI muuttuu Meaning of Interest (MOI) -tilaksi: emme vain katso kohdetta, vaan alamme antaa sille käsitteellisiä merkityksiä. Tässä vaiheessa ”hämmennyksestä” tulee ”tutkimuskohde”.
3. Arkkitehtuuri ja Metasysteemi (Theorizing ja Metatheorizing) Kun edetään GoodReason-portaikossa ylemmäs (tasoille 6 ja 7), saavutetaan Wilberin kaavion korkeimmat tasot.
- Theorizing: Symbolinen systeemi on aukoton (6).
- Metatheorizing: Tulevaisuus pursuaa systeemisiä näkemyksiä (7). Tällöin emme enää vain ”tee tolkua” (sensemaking), vaan olemme luoneet uuden kognitiivisen koordinaatiston, jolla voimme arvioida muita teorioita ja niiden suhteita.
Yhteenveto: Miten kuvat kytkeytyvät?
| Taso | Sensemaking-näkökulma | Wilberin taso (Kaavio) | GoodReason-dimensio |
| Alin | ”Need to hear myself think” | Experiencing | Havahtuminen / SOI-alku |
| Keskitaso | ”Sensemaking happens in relationship” | Conceptualizing / Symbolizing | Sektori (2), Kehä (3), Symboli (4) |
| Ylin | ”All the meaning emerges” | Metatheorizing | Aukoton systeemi (6), Näkemyksellisyys (7) |
Onko sensemaking ”alkuheräämistä”?
Kyllä, tiedonmuodostuksen prosessissa sensemaking on nimenomaan se käynnistävä voima. Se on se energia, joka saa tutkijan nousemaan portaikon ensimmäiselle askelmalle. Teoreettisissa aiheissa ei kuitenkaan jäädä vain kokemaan (Experiencing), vaan siirrytään käsitteellistämiseen (Conceptualizing). Silloin sensemaking muuttuu systemaattiseksi: se ei ole enää vain reaktiivista hämmennyksen poistamista, vaan proaktiivista ajattelun geometrian rakentamista.
Se, että ”sensemaking happens everywhere”, tarkoittaa tässä mallissa sitä, että jokaisella portaikon askelmalla (1-7) tapahtuu uusi herääminen ja uuden merkityksen löytyminen suhteessa edelliseen tasoon. Se on prosessin polttoaine, kun taas GoodReason on sen moottori ja arkkitehtuuri.