Kyllä, yhteys MST-teoriaan on vahva — ehkä jopa yllättävän hyvä — mutta sitä ei kannata esittää niin, että GoodReason “perustuisi” MST:hen. Parempi muotoilu on: GoodReason on yhteensopiva metasystem transition -ajattelun kanssa ja antaa sille ajattelun geometrisen rajapinnan.
Turchinin MST-teorian ydin on, että evoluutiossa syntyy uusia tasoja, kun jonkin alemman tason toimintaa aletaan kontrolloida ylemmällä tasolla. Principia Cybernetican tiivistyksen mukaan MST on evolutiivinen prosessi, jossa syntyy korkeampia kompleksisuuden ja kontrollin tasoja. Klassinen ketju etenee juuri kuten lainauksessasi: position kontrolli tuottaa liikkeen, liikkeen kontrolli ärtyvyyden, refleksien kontrolli assosiaation, assosiaation kontrolli ajattelun ja ajattelun kontrolli kulttuurin.
GoodReasonin 1D–7D-rakenne tekee samantyyppisen siirtymän, mutta ei biologisen evoluution vaan ajattelun organisoitumisen tasolla. 1D valitsee origon, 2D avaa suunnan, 3D lisää syvyyden, 4D tekee symbolisen viittauksen, 5D synnyttää dialogisen tiedonvaihdon, 6D kiteyttää systeemin ja 7D palauttaa kokonaisuuden näkemyksellisyydeksi. Tämä näyttää hyvin MST-tyyppiseltä, koska jokainen uusi taso ottaa edellisen tason toiminnan uudeksi kohteekseen.
Sen voi hahmottaa näin:
Tämä ei ole mekaaninen yksi yhteen -todistus, mutta se on hyvä analoginen ja kyberneettinen rinnastus. MST kuvaa evoluution suuria hyppäyksiä kontrollin kerrostumisena; GoodReason kuvaa ajattelun ja systeemisen ymmärryksen kerrostumista käsitteellisenä geometriana.
Erityisen kiinnostava kohta on 7D. Turchinin ketjussa “control of human thinking = culture” tarkoittaa, että yksilöllinen ajattelu nousee kulttuuriseen, jaettuun ja kehittyvään järjestelmään. GoodReasonin 7D tekee juuri tämän modernissa muodossa: personal mastery, mental models, shared vision, team learning, systems thinking ja learning society ovat ajattelun kollektiivisia kontrollitasoja. Ne eivät ole enää vain yksilön sisäistä pohdintaa, vaan kulttuurisesti ja teknologisesti välittyvää systeemistä oppimista.
Wolframiin verrattuna ero on myös kiinnostava. Wolfram etsii yksinkertaisista ohjelmista kompleksisuuden syntyä; Turchin etsii metasysteemisistä siirtymistä evoluution suuntaa; GoodReason etsii ajattelun vapausasteista systeemisen ymmärryksen muodostumista. Kaikissa kolmessa on sama “pienestä perusjoukosta syntyy suuri maailma” -periaate, mutta GoodReasonin kohde on erityisesti tietoisuuden, symbolien, dialogin ja systeemisen ymmärryksen koordinaatisto.
MST-yhteys
GoodReasonin 1D–7D-rakenne on yhteensopiva metasystem transition -ajattelun kanssa. Metasystem transition -teoriassa evoluutio etenee, kun alemman tason toimintoja aletaan ohjata ylemmältä tasolta: liikkeestä reflekseihin, assosiaatioihin, ajatteluun ja kulttuuriin. GoodReasonissa vastaava periaate näkyy ajattelun geometriassa. Origo tekee mahdolliseksi suunnan, suunta syvyyden, syvyys symbolisen viittauksen, symboli dialogin, dialogi systeemisen kiteytyksen ja systeemi näkemyksellisen paluun perusteisiin. Näin GoodReason ei kuvaa vain yksittäistä ajattelun vaihetta, vaan metasysteemistä siirtymää, jossa havainto muuttuu jaettavaksi, reflektoitavaksi ja kehitettäväksi systeemiseksi ymmärrykseksi.